Se jokin tunturilammella

Heräsin keskiyöllä. Tai en oikeastaan ollut edes nukahtanut, eikä nukuttanutkaan. Miksipä kesäkuun alun tunturissa edes pitäisi nukkua?

Jokin ylitti tunturilampea äänettömästi. Liian iso sopuliksi. Myyrä, aika iso sellainen?

Vesimyyrä, Arvicola amphibius, ei kai esiinny Utsjoen tuntureilla 400m korkeudessa? Lapinmyyrä sitten kai, mahdollisesti keskiyön aurinko sai otuksen näyttämään silmissäni suuremmalta.

 

Kuvat ovat huonoja, vaikka valoa olisi kyllä ollut tarpeeksi. Kuvaajan moka.

Tunnistaneeko tuosta kukaan.

Ketuiksi meni

Valokuvatessa joskus onnistuu, useimmiten ei. Joskus epäonnistuminen harmittaa enemmän, joskus taas vähemmän.

Tämä merikotkakuva melkein onnistui, ja siksi harmittaa vähän tavallista epäonnistumista enemmän.

 

kettukotka-1 kettukotka-2

 

Kk..ketuiksi meni, rähmäkäpälä.

Kiurun poikia

Lieneekö tämä parivaljakko siitä pesueesta keväisiä kiurun poikasia, joita kuvasin heinäkuussa. En tiedä, mutta samoilla rahkasammalilla lensivät nytkin.

 

kiurut-1

 

Kohtahan alkaa matka talvisijoille, mutta nämä kaverit taitavat tulla takaisin jo varhain kevähällä.

kiurut2-1

Hei, me lennetään!

Räkättirastaille lentäminen on tietenkin normaali olotila. Ja lentäähän ne osaavat.

raksia-1

 

Kurjilla on toisenlainen lentotyyli, mutta niiden matkakin on erilainen.

kurkia-1

 

Merihanhet osaavat myös muuttomatkojen yhteistyön.

hanhia-1

 

Jouhkainen taitaa laskuliidon illan pimetessä.

jouhkainen-1

 

Entä merikotka? Sekin lentää omalla tavallaan, erilailla erikoistunut liikkuja.

merikotka-1

 

 

Suolla

Suoluonto on tutustumisen arvoista kaikkina vuodenaikoina. Tässä heinäkuista tunnelmaa.

Nuolihaukka päivystää

Nuolihaukka päivystää

Kuvat Martimoaavalta ja Olvassuolta.

Lisäys 8.8.2016: Kuvaamani komea sudenkorento on mahdollisesti isoukonkorento, Suomen suurin sudenkorentolaji, joka on varsin harvalukuinen [1].  Jos joku tuntee korentoja, olisi mukava saada varmistus. Korento on kuvattu Simon Martimoaavalla.

Isoukonkorento?

Isoukonkorento?

 


[1]  http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Isoukonkorento

Tunturilammella

Alkukesästä, 400m korkeudessa kirkasvetisellä tunturilammella, saatat hyvinkin kohdata tämän vikkeläliikkeisen kahlaajalinnun, joka ei yleensä kahlaa vaan ui kuin sorsa.

Vesipääsky

Vesipääskynaaras ötökkäjahdissa

Vesipääsky

lampi-1

Vesipääsky on lintumaailmassa poikkeus ainakin siinä, että naaras on se koreampi puolisko koiraan tyytyessä harmaampaan nuttuun. Koiras myös jää hautomaan munia, kun naaras aloittaa heti muninnan jälkeen paluumatkan trooppisten valtamerten ulapoille.

 

Esteettisesti tyydyttävä retkeilyfilosofia

Retkeilijällä kuuluu olla elämänfilosofia tai pikemminkin retkeilyfilosofia. Ilman täydellistä filosofiaa jää retkeily turhaksi tempoiluksi ja järjettömäksi ajanhukaksi. Retkeilyfilosofian täytyy siis olla eräänlainen tekosyy lapselliselle ja hyödyttömälle käyttäytymiselle.

Tällainen filosofia, jonka täytyisi perustella turhuuden välttämättömyys, ei ehkä vaadi loogisen päättelyn eksaktia käyttöä katkeamattomine ja virheetömine ajatusketjuineen, vaan pikemmin jonkinlaisen esteettisesti tyydyttävän ajatuksen löytämistä perusteluksi tunturissa haahuilemiselle.

 

kaari2-1

Onko onnistunut erämaaretki kuin gourmet-ruoka: kokki tuntee ruoka-aineet täydellisesti, kehittelee reseptin, näkee herkun valmiina silmissään? Sitten vain toteuttaa ja lopputulos on aina täydellinen.

 

Raekaari

Kesäkuinen raekuuro Paistuntureilla

Ja katin kontit.

Ei lapinretki ole poronfile, karjalanpaisti, hernerokka eikä edes pottulaatikko. Korkeintaan se on huonosti valmisteltu maksapihvi, jonka jänteet juuttuvat ikävästi hammasväleihin. Tai ehkä ruotimaton haukifile, jota syödessään ei etukäteen koskaan tiedä mitä tapahtuu.

Koska erämaaretkeily on kuin elämä – siinä on kaikki – on se elämän tarkoituksen etsimistä. Elämän tarkoitushan on kierrellä kairassa miettimässä elämän tarkoitusta, joten tästä ei sinänsä synny mitään periaatteellista ongelmaa.

Siinä mielessä vaellus on kuin elämä pienoiskoossa: melkein, mutta ei aivan täysin kontrolloimaton.

(Julkaistu aiemmin 2009)