Ei Lappiin heinäkuussa

Pari vuotta sitten päätin, että heinäkuu vaellusaikana saa jäädä, enkä olekaan keskikesällä Lapissa käynyt sitten heinäkuun 2008. Vaelluspäiväkirjasta voi lukea, että viimeisellä keskikesän reissulla ötököitä oli yli oman tarpeen. Aloin kokea jonkinlaista passivoitumista ja ötököiden paljous alkoi tuntua merkittävältä vaellusmukavuutta alentaneelta tekijältä. Ehkä se johtuu iästä, koska aiemmin en ollut pitänyt sitä ongelmana, olipahan vain osa seikkailua.

Katselin vanhoja valokuvia ja muistinkin taas, miksi keskikesä oli aiemmin suosikkini. Näissä valokuvissa näkyy yksi syy. Kaldoavin soilla on heinäkuussa muutakin kuin hyttysiä.


Kukkia, linnunlaulua ja valoa, valoa, valoa.

Ei kesäkuun alussa tai loppukesässäkään mitään vikaa ole, onpahan vain erilaista. Jotenkin on alkanut kiehtoa ajatus kokonaisesta Lapissa vietettävästä vuodesta, vaikkapa keväästä kevääseen. En tiedä, miten selainen voisi edes teoriassa toteutua, mutta ainahan asiaa voi pohtia. Marraskuun pimeyteen sopiia aina muutama unelma.


Kommentit

Ei Lappiin heinäkuussa — 4 kommenttia

  1. Mie oon niin pöllö, että olen alkanut ajatella, että kannattaako yleensä lähteä, jos ei voi koko vuotta olla. Siispä mitään lähtösuunnitelmia ei ole näköpiirissä.

  2. Yhä selvemmin mulle on tullut ilmi, että en vaan halua olla poissa kokonaista vuotta, on niin paljon ihmisiä, joita kaipaan ja joiden kanssa haluan olla. Olen riippuvainen lapsestani ja jos en tapaa vähintään joka toinen kuukausi en vaan voi hyvin. Minulle tuleva vapaa vuosi pitää toivottavasti sisällään hengailuja näiden ihmisten kanssa kuten myös pitkiä aikoja yksikseni syrjässä.
    nim. 15 työpäivää jäljellä.

    Tyy, sinun kannattaa kirjoittaa runoja.

  3. En tarkoittanut puhdasoppista erakkovuotta, vaan ehkä lähinnä sitä, että jos oisin lehmätön sinkku voisin harkita muuttamista Lappiin ainakin joksikin aikaa. Tekisin hanttihommia ja höösäisin etelästä tulleita vieraita sekä haahuilisin toki yksiksenikin. Vaan turha näitä on lehmiä hoitavan rouvan suunnitella.

    T:lle kiitos runosta, siitä välittyi kevään ensi tuulahdus!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *