Se on siinä!

Lähtöressi. Enää kolme viikkoa kevätvaellukseen.

Nyt kävi siilleensä niin, että kaikki tulevat viikonloput on buukattu. Mikä mihinki joutavaan. Viime viikonlopuksi suunniteltu keittöremontti kusi, kun pöytälevy ei tullut. Ei kulje niksmannilla juna? Lupailivat joskus.

Hana vuotaa ja hernesoppa palo pohjaan. Ahistaa.

Miksi ihmisellä ei voi olla jotain normaaleja harrastuksia?


Kommentit

Se on siinä! — 10 kommenttia

  1. Niinkuin vaikka selllaisia harrastuksia kuin sillä norjalaisella kaverilla, joka harrasti luistelua ja uintia ja matki hyljettä? Mua vaivaa kovasti, että mitähän se kaveri tekee kesällä?

  2. Tuttu tunne. Yleensä tuo iskee itselläni vasta viikkoa, kahta ennen lähtöä.

    Tämän ovella kolkuttelevan vähän isomman reissun kanssa epävarma epäilys on jatkunut jo parisen viikkoa. Liikaa asioita tekemättä ja kaikkea muuta. Nyt vaan poikkeuksellisesti ei tee mieli heittää pyyhettä kehään, vaan toivoisi pääsevänsä vaan jäätikölle kiskomaan sitä pulkkaa. Sitten olisi asiat hyvin, oli ne tehtynä tai ei.

  3. Joo, yleensä juuri vikalla viikolla tulee tämä olo. Mutta iski nyt, kun pukkasi kalenterin täyteen!

    Vietän tänään ”työehtosopimuksen” mukaista vapaapäivää, joten ressi helpottaa vähän, kun saan osan retkiruuista kuivattua.

    Ressiä helpottaa myös tieto siitä , että kun pääsee kiskomaan sitä pulkkaa, ovat huolet tiessään.

  4. Ei suinkaan tuo vapaapäivä liity merkkipäivään? Onnittelut!
    Miulle ei tullut minkäänlaista stressiä, kun yllättäen ja extemporee pyyhkäisin tänne Pyhä-Luostolle, tosin vain höylälatuturistiksi. Ladultakin voi onneksi nähdä paljon kaunista.

    • Kiitos. Alotin elämäni toisen puolivuosisadan koiran kanssa kaksistaan, kuivaamalla hernekeittoa. En ole juhlijatyyppiä ja rahaakin säästyi.

      Ja ressi helpotti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *