Raatoja ja paskaa

Vaelluspiireissä ollaan oltu hieman huolestuneita sopulivuoden aiheuttamasta vaarasta terveydelle. Raatoja ja papanoita on maastossa havaittavia määriä ja varsinkin koiran kanssa kulkeva vaeltaja huomaa, että sopuleita on, jos ei nyt ihan vuoden 1970 malliin, niin kuitenkin normaalia enemmän. Pitäisikö vesi keittää tai käyttää vedenpuhdistinta?

Minun on tunnustettava, että en käyttänyt mahdollisen terveysvaaran pohdintaan puoltakaan ajatusta kesäkuun Paistunturien reissulla vaan join vesiä entiseen malliin. En väitä, että mitään vaaraa ei ole, mutta siltikin tuntuu, että lievää hysterianpoikasta asian tiimoilta on ilmassa. Hyvä bisnes vedenpuhdistimien kauppiaille?

Vanhana jääränä en mokomaa vekotinta suostu käyttämään muutaman sopulinpapanan tähden, mutta en toki voi neuvoa miten muiden pitäisi tehdä.

Ehkä tartuntatautien vaara on sopulivuonna todellinen, ehkä ei.


Kommentit

Raatoja ja paskaa — 8 kommenttia

  1. Ei tullut minullekaan mieleen, hämmästyin kun luin netistä. Poron paskaahan on paljon ja aina kaikkialla kuten myös myyrän. Minulla on pari vesipulloa ja otan vettä isommista joista ja hyödynnän lähteitä kun niitä löytyy. Ja niitä lähteitä on aika paljon, kun olen viime vuosina alkanut katsella sillä silmällä.

    Mulla on vedenpuhdistin, mutta ei ole aikomusta ottaa sitä mukaan Lapin reissuille, enkä aio keittää vettä jos ei ole ihan pakko. Toivottavasti hyvä tuurini jatkuu.

  2. Mä ajattelin, että ehkä olen jo käyttänyt 11 vuoden aikana tuurini loppuun ja otin viime reissulle puhdistimen. Se on pieni ja kevyt ja sitä on helppo ja nopea käyttää.

    Kokonaan toinen juttu on se, että reissusta tultua mua odotti kutsu uusiin verikokeisiin – mystisten nivelvaivojeni syyksi on paljastumassa joko kampylo- tai yersiniabakteeritartunta, ja näistä ensinmainitun olen hyvinkin saattanut saada joltain aiemmalta reissulta :/. Niin että eipä enää reissuja ilman puhdistinta meikäläiselle.

  3. Paikallisen porosännän/matkaluyrittäjä kanssa oli pitkähkö keskustelu aiheesta. Ei pitänyt huolta aiheellisena ja oli itsekin käyttänyt vesiä entiseen tapaan. Olen taipuvainen olemaan kanssaan samaa mieltä.

    Faktoja minulla ei tämän käsityksen tueksi ole.

  4. Otan aina veteni juoksevasta vedestä, niin kai kaikki? Ennen vanhaan saatoin jopa kävellä vähän ylävirtaan katsomaan makaako siellä kuollut poro. Nykyisin en enää viitsi, vaikka pari-kolme kuollutta poroa olen vedessä nähnytkin.

  5. Jaa.. juokseva vesi ei sinänsä ole tae mistään. Esimerkiksi puhtaalta näyttävä sulavesi voi olla lähtöisin ihan mistä vaan ”raatokuopasta”.

    Mutta olen ottanut järvivettäkin tähän asti huoletta. Samoin joskus sateen jälkeen vesikuopasta jos muuten näyttää puhtaalta.

    Mutten pysty antamaan mitään ohjeita, jokainen joutuu vastaamaan itsestän tässäkin asiassa.

  6. Vatsataudin mahdollisuus on aina juotaessa puhdistamatonta pintavettä. Itse en ole vettä kuitenkaan suurtuntureilla liikkuessani puhdistanut, sillä pidän sairastumisriskiä pienenä.

    Veden juominen on kuitenkin joskus epäilyttänyt, kuten pitkään jatkuneen ankaran sateen aiheuttaman tulvimisen aikana -pintavesi oli puroissa ruskeaa, todellista pintavettä kaiken paskan huuhtouduttua puroihin.

    Sopuliasiassa oli kait kysymys kuolleiden eläinten levittämästä jänisrutosta, ainakin Norjassa.

    • Näin ymmärsin. Jänisrutto leviää myös hyttysten välityksellä, joten vedenpuhdistimen lisäksi kokovartalokondomi kuuluu myös varusteluetteloon.

      Ei vara venettä kaada, kukin suojautuu parhaaksi katsomallaan tavalla.

  7. Eräs ystäväni sai Minnan mainitsemat nivelvaivat ilmeisesti Ivalojoen latvavesistä. Hän meni todella huonoon kuntoon ja tulehduksen ajaminen pois olkanivelestä vaati sairaalahoitoa. Hän kuitenkin selvisi tulehduksesta.
    Juon kuitenkin aina kairassa ”raakaa” juoksevaa vettä tai järvivettä. Erityisen mielelläni täytän kenttäpullon aina lähteen kohdalla 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *