Kuinka tiskaan astiani retkellä

Astioiden pesusta vaelluksella ollaan montaa mieltä. Kerron tässä, miten minä olen viime vuosina hoitanut tiskihommat.

On varsin yleistä, että astioita pestään joissa ja tunturipuroissa. Tässä pitäisi kuitenkin noudattaa hieman varovaisuutta, koska tunturipurojen ekologia on erittäin herkkää: ruuantähteet ja pesuainejäämät eivät voi koskaan olla hyväksi ja latvavesien puroilla ne saattavat pieninäkin määrinä aiheuttaa todellista vahinkoa esimerkiksi taimenenpoikasille.

Tässä ohjeeni.

1. Älä koskaan, missään tapauksessa, läske pesuainevesiä erämaiden vesistöihin, vaan kaada ne aina sellaiseen paikkaa, jossa ravinteet imeytyvät vaikkapa turpeeseen, riittävän kauaksi vesistöstä.

Muita ohjeita ei oikeastaan olekaan, joten tämä on yksinkertaista. Kaikkein yksinkertaisinta astioidenpesun osalta on se, että ei käytä pesuainetta ollenkaan. Pese astiat kiehuvalla vedellä ja kuivaa huolellisesti. Muista, että ruuantähteitä ei huuhdella tunturipuroihin.

Olen jo usean vuoden ajan jättänyt astianpesuaineet kokonaan pois ilman mitään ongelmia. Toki on niin, että astioiden pesu voi olla joidenkin ruoka-aineiden osalta haastavampaa, josta syystä olenkin päätynyt suosimaan retkiruokia, joiden tähteet on helppoa huuhtaista kattilasta.

Henkilökohtaisen hygienian ja vaatteidenpesun suhteen pätee sama sääntö: ota peseytyessäsi vettä vaikka kuivasäkkiin ja huuhtele saippuat maalle. Se ei ole lainkaan vaikeaa.

Tiesitkö, että kuivasäkistä voi tehdä pesukoneen. Laita kuivasäkkiin vettä, tilkka mäntysuopaa ja likaiset vaatteesi, anna lämmitä auringossa ja ravistele säkkiä säännöllisin väliajoin. Tämä ei ole pelkkää miehistä laiskuutta, vaan antaa mahdollisuuden kaataa pesuvet sinne, missä ne aiheuttavat mahdollisimman vähän ongelmia.

Turhaa hifistelyä? Ei minusta, sillä mitä useammin luonnossa liikkuu, sitä enemmän tätäkin asiaa tulee ajatelleeksi. Yksittäinen retkeilijä ei suuria saastuta, mutta todellisuudessa et koskaan ole yksin.

 


Kommentit

Kuinka tiskaan astiani retkellä — 4 kommenttia

  1. ^ komppaan molempia.
    Harvoin enää pesen vaatteita reissussa, olen karaistunut. Kolme viikkoa menee maastossa samoilla housuilla ilman huolta ja pienen hien hajun pystyn sulkemaan pois aistimuksista.
    Huomiona talvella ja jääkaappikeleissä alkukesästä nuolaisu puhdistaa lusikan, heinäkuussa huuhtelen kuumalla vedellä.

  2. Jees. Merinovillaa ei varsinkaan tarvii pestä. Hikipaidan ja kalsarit huutaisee joskus jos haluaa.

    Pesuaineita ei tarvita lainkaan vaelluksella.

  3. Täsmälleen samat periaatteet myös täällä 🙂 Makaronit erämaalompolon pohjassa eivät ylennä seuraavan retkeilijän mieltä…Kaikki pesuveden hammasvesiä myöten aina turpeeseen. Pyykkipuolessa käytän kaksia pikkareita, joita toiset pesussa/kuivumassa. Säiden salliessa saatan huuhtaista keinokuituiset alusvaatteet, kuivuvat nopeasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *