Arkistot: Irtiotot

Kesällä, ei kukaan muista kylmää talven pitkää yötä Vaikea on ymmärtää ei aurinkoa aina nää vain muisto siitä jää Kunnes syksy viettelevin värit maalaa, valon vie pimeyden tuo vähin erin Sydäntalven pimeydessä silloin usein unohtuu valo viime huhtikuun Mut talven … Lue lisää→

Vaeltajan musta joulu Joulunajan liikkuu mieli vaeltajan sateen mustaamassa vesilammikossa Ei oo lunta! On joulu musta ja tästä aattelusta ei saa lohdutusta Ulos katsoo vaeltaja kulmin karsain: “Ei mitään tule tästä lumen ikävästä” Pilvet riippuu oksat kiikkuu oravalla häntä litimärkän’ … Lue lisää→

Tähän aikaan vuodesta, kun tuntuu, että kesään on äärettämän pitkä aika, en enää muista miksi haluan tunturiin. Olen unohtanut. Ensimmäisen pälven aikaan halu taas ehkä palaa, mutta miten voisin olla siitä varma juuri nyt? Entä jos en muistakkaan? Jos en … Lue lisää→

Tänään aurinko paistoi kirkkaasti ja häikäisi silmiä. Iltapäivän katu oli kuiva ja hiekka pölysi tietöiden jäljiltä. Laskevan auringon säteet näyttivät valaisevan keväistä aamua vaaleanvihreiden lehtien välistä. Vain hetken ajan aistin lähestyvän vaelluksen tuoksun ja kuulostaa aivan siltä, kuin vesi virtaisi … Lue lisää→

Polku tunturissa jonka varovasti tallasin tuskin mitään joka näkyy toiselle kulkijalle ei sellainen jälki jota voisi helposti seurata ellei tuo toinen ole katsonut samalla tavalla nähnyt tunturinlakien kaareutuvan toistensa taakse nauravan kirkkaalle keväälle ilman rihman kiertämää hehkuvan vihreänä kuuman keskikesän … Lue lisää→

Tänä ylimääräisenä vapaapäivänä, jos olisin varma, ettei merkityksiä ole, kirjoittaisin: uusi kesä on herättänyt eilisen talven alle jääneet seuraava syys on hautaava niistä viimeisenkin muiston Mutta en kirjoita niin, koska tunnen, että elän.