Oma kesämökki ja sauna järven rannalla, suomalainen idylli ja unelma. Mutta onko unelmasta kehittymassä jotain muuta, kuin mitä suuret ikäluokat kesämökkejä rakentaessaan ajattelivat.
Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä. Se on paljon 6 miljoonan ihmisen maassa ja se myös näkyy. Järviä, jokia ja lampia meillä on semmoisen 200 000, joten luulisi tilaa löytyvä, ongelmaa ei pitäisi olla. Vai onko?
Minne mökit keskittyvät? Halutuimmat mökkitontit ovat luonnollisesti luonnonkauniit ja rauhalliset paikat lähellä taajamia. Nämä mahdollisuudet on ainakin etelä-Suomessa jo pitkälti käytetty ja rannat rakennettu täyteen. Kun yksi alue on rakennettu täyteen, on luonnonkauneus kadonnut ja rauhasta ei ole tietoakaan, sen peittää alleen moottoriveneen ja vesiskootterin laulu. Sitten siirrytään seuraavalle vetovoimaselle alueelle ja sama toistuu.
Olen itse osallistunut tähän rantojen kansoittamisen, joten en voi vaatia synninpäästöä, enkä sitä kaipaakaan. Olen ainostaan sitä mieltä, että olisi aika pysähtyä ennenkuin kaikki Suomen kauneimmat alkuperäiset rannat on rakennettu.
Alkuperäisistä alkuperäisin on Inarinjärvi, jonka rantoja kaavoitetaan nyt suurille mökkikylille.
Olen tullut siihen tulokseen, että minä en oikeastaan tarvitse kesämökkiä. Eihän minulla ole enää edes aikaa jota viettää sellaisella, puhumattakaan siitä, että pystyisin pitämään mitään mökkiä kunnossa.
Sitäpaitsi, minulla on toisenlaisia unelmia.
Kommentit
Kesämökki, yhden sukupolven unelma — 6 kommenttia