Hiljaisuus

Lähetetty 9.6.2010 , tyy

Saan suruviestin. Pitkään sairastanut äitini on nukkunut pois tänä aamuna. Kipu on poissa.

Sade taukoa, tuuli kuivaa varusteet. Istun ajattelemaan, mutta mitään ei tule mieleen. Istun silti.

Hiljaisuus.

Kaarnikka on 9.6.2010 klo 18.24 sanoi:

Lämmin osanotto halaus
Ehkä tuo paikka oli paras mahdolllinen kuulla viesti. Nyt äidin on hyvä olla.

Vastaa ↓
Ikis on 9.6.2010 klo 20.10 sanoi:

Hijaiseksi se vetää mielen – läheisen lähtö. Vajaa pari viikkoa sitten saattelin isäukon viimeiselle matkalleen. Tunturi on paras paikka muistella poisnukkunutta ja kohdata suru.

Vastaa ↓
Minna on 9.6.2010 klo 20.28 sanoi:

Otan osaa. Tunturi on hyvä paikka suruviestin tulla. Kun ajatuksia tulee, niille on tilaa.

Vastaa ↓
KatinkaN on 11.4.2017 klo 13.37 sanoi:

Tuntureille minäkin olen paennut surun matkaeväänä, siellä ajatuksella on tilaa liikkua vaikka onkin sama pää mukana kun kotiin tulee, mutta tuuman verran väljyyttä tulee kaikilla matkoilla.

Vastaa ↓