Nuuksion kalliomaalaus
Nuuksion Pitkäjärvella, Jäniskalliolla, on kalliomaalaus.
Kaverini ”J” ehdotti männäviikolla, että kävisimme siellä hiihtelemässä ja maalauksen katsomassa. Riekuin ja pilkkasin tietysti skeptiseen tyyliini, että eihän sitä talvella, lumen peitossa on. Ja mitä muuta.
Mutta hiihtoretki Nuuksion Pitkäjärvelle oli ollut minullakin mielessä jo pitkään, joten otin ehdotuksen ihan innolla vastaan. Kalliomaalauksesta viis.
Yön pikkupakkanen oli muuttumassa suojaksi, ilmassa oli räntää. Välillä aurinkokin pilkisteli. Vaatetus ei tuntunut sopivalta. Anorakki päällä oli liian kuuma hiihtää ja pelkkä villapaita päästi navakan tuulen lävitseen.
Pitkäjärvi on varsin tiuhaan asuttu, eteläsuomalaiseen tyyliin, mutta onhan siellä kaunista. Olimme joka tapauksessa päättäneet hiihtää Solvallan Urheiluopistolta kalliomaalaukselle , vaikka olinkin varma, että sitä ei nähtäisi.
Olin väärässä. Maalaus oli selvästi nähtävissä pystysuorassa kalliossa ja paljas lumesta.
Liika skeptisyys ei ole ihmiselle eduksi.
Kalliomaalaukset ovat huippuhienoja. Niissä on todellista historian havinaa. Kuinkahan monta kalliomaalausta on vielä löytämättä? Mitä ajatteli hän joka maalasi?
On niitä varmasti vielä paljon löytämättä Suomestakin. Löysin muutama vuosi sitten Suomesta ensimmäisen julkisuuteen tulleen naista kuvaavan luolamaalauksen, joka etsintöjeni ja käsitykseni mukaan liittyy hedelmällisyysmagiaan. Paikka on järisyttävä kulku kohtuun. Useat maalaukset ovat kaiketi virheellisesti tulkittu yksinomaan metsästysmagian ilmentäjiksi. Olen asiasta eri mieltä. -Maalauksia tulisi etsiä nyt kuivilla olevista solanteiden etelään antavista jyrkänteista, jotka ovat olleet risteävien vesireittien varrella.
Ymmärränkö oikein, että ehdotat joidenkin maalausten olevan maamerkkejä, tienviitoja yms?
En oikeastaan. Uskon niiden liittyvän useammin sen aikaisten heimojen lisääntymissriitteihin ja useamman kuvakallion sisältävän naishahmoja kuin on annettu ymmärtää. Nyt maalauksia on etsitty pääasiassa ns. helpoista paikoista, koverista aurinkoonpäin olevista kallioista, joissa vesistö on yhä lähellä, vaikka vesistötilanne niiden aikaan on ollut toinen. Nämä hirviaiheiset maalaukset ovat siksi siellä missä ovat, senaikaiselta kevättalviselta jäältä suoraan ihmisen korkeudella kalliossa, koska hirvenajo tapahtui keväthankien aikaan kun järvet olivat vielä jäässä ja ainoat maalattavissa olevat paljaat kalliopinnat olivat juuri ne avoimen vesistön rannoilla etelänpuoleiset kyljet. Tätä pakon sanelemaa ajatusketjua eivät arkeologitkaan tunnu yksiselitteisesti tajuavan puhuttaessa maalausaiheen ja paikan yhteydestä. Muut aiheet muissa pyhissä paikoissa ovat vaikeammin löydettävissä. Siksi piti etsiä tämä naishahmo (Puumala, Vuorilampi) ensimmäisestä monin tavoin poikkeavasta paikasta, jossa ei ole ollut lähellä rantaa ja kallionkylki ei anna eteläisiin ilmansuuntiin.
Yritin etsiä netistä tietoja miten vanha maalaus on. Sitä lienee vaikea tietää varmasti, mutta sellaisen dokumentin löysin, että se voisi olla ajalta 2000-1300 e.a.a. eli 3300-4000 vuotta vanha.
http://www.espoo.fi/attachment.asp?path=1;28;11866;7969;41159;63904;63907;41162;58629
Kyllähän siinä historia havisee.
Tuohon aikaan Nuuksion PItkäjärvi on ollut merenlahti.
Nuuksiossa on ollut kampakeraamisesta asutusta (noin 4200 – 2500 eaa) ja todennäköisesti myös vasarakirveskulttuurin aikainen (n. 2400 – 1900 eaa) asutus.
http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=249
Mitä on ajatellut hän, joka on maalinsa tehnyt ja maalauksen kallioon sutaissut? Hän lienee ollut paikallinen, espoolainen shamaani, jonka maalaama kuva on mahdollista tulkita shamanististen transsimatkojen ja muodonmuutosten kuvauksiksi. Maalausten eläinhahmot kuvannevat shamaanin eläimenhahmoisia henkiauttajia, joiden on kuviteltu asuvan kallion sisällä. Näin sanoo yksi väitöskirja – mutta tottako tämä vai tarua?
https://www.doria.fi/handle/10024/36402
Kalliomaalaus retki on mielenkiintoinen. Meidän lähellä Salmijärven pystykalliossa on myös ja Pyyslammessa kalliomaalauksia. Näistä oli Retki lehdessä siksi tiesin lähteä katsomaan. Pohjois reunalla Nuuksion ja muutenkin on rauhallista varsinkin suolikkaan, pöksyhaaran rantamat kulkeen vähän ihmisiä.
Salmen maalaus on suurelta osin tuhoutunut. Paras aika kalliomaalausten tarkkailuun on paikallepääsyn ja valoisuuden kannalta kevättalvi, mutta maalausta suojaavan piioksidikerroksen läpinäkyvyyden kannalta kostea syyspäivä.