Roinaa

Toukokuun loppupuolen viikonloput on jostain syystä varattu erinäisille kevätaktiviteeteille, joten olen alkanut kerryttää eteisen lattialle epämääräistä varustepinoa: rinkkoja, patjoja, makuupusseja ja tilpehööriä. Ettei tule kiire, kun kesäkuun ekana suuntaan pohjoiseen.

Koiranruokakin on kuivumassa, omat pöperöt odottavat myöhäisempää ajankohtaa. Ruuan kuivattamisesta on tullut operaatio, jota ennenaikaan ei vaellusten valmisteluissa ollut; silloin ennen näes tyydyttiin lähes syömäkelvottomaan pussiruokaan. Kuivaaminen on työlästä hommaa, mutta palkitsee tunturissa kun jokainen ateria on kuin kotona tehty päivällinen.

Myös isännälle.


Kommentit

Roinaa — 2 kommenttia

  1. Kyllä itse kuivatellen saa tuntirissa mahtava ateriat aikaan omista eväistä, kokeiltu on.

Vastaa käyttäjälle Maria Peruuta vastaus