Syksyllä olin ajatellut luopua talviretkeilystä ja myydä ahkioni. Ajattelin, että säästän lomat kesään ja pitkään pohjoisen patikkaan. Eilen taasen huomasin kuitenkin hypisteleväni varastossa ahkion vetovyötä ja olin iloinen, etten tullutkaan releitä myyneeksi.

Untuvapussini on likainen. Elokuun reissulla viime syksynä persittä paleli ikävästi, jos nukuin vasemmalla kyljelläni; untuvat ovat nilttaantuneet pussin sisällä, joten on taas aika pestä se. Edellisestä pesusta onkin muutama vaellus jo kulunut.

Untuvapussia ei kannata pestä liian usein, mutta silloin kun sen pesun aika on käsillä ei kannata epäröidä. Pesemällä pussista tulee lämpöominaisuuksiltaan kuin uusi. Pussi hienopesuohjelmalle, pesuainetta suoraan koneeseen. Tämä pesuaine ei ole kovinkaan tehokasta, mutta lienee ainakin hellävaraista. Marseillesaippuaa suosittelevat untuvapussin pesuun.

Edellisellä pesukerralla alensin lämpötilaa 30 asteeseen, mutta menköön nyt neljäänkymppiin. Linkous 700 rpm.

Katothaan mitä tullee ja palataan asiaan.

 —

Tuntia myöhemmin: pussi on pesty ja pussin untuvat ovat surullisina klimppeinä siellä täällä. Nyt pussi kuivausrumpuun miedolle lämmölle. Jos sinulla ei ole käytettävissäsi kuivausrumpua, niin pussin pesu on ehkä parempi antaa asiantuntevan pesulan tehtäväksi. Katsotaan miten omalle pussilleni käy.

—

3,5 tuntia myöhemmin: Entistä ehompi, uudenkuohkea pussukka valmiina kevään koitoksiin.

Loppuvaiheessa pussin seurana kuivausrummussa pyöri muutama tennispallo.

—

Huom 5.2.2013: Kuten Maria tuolla kommenteissa huomauttaa, eivät pussivalmistajat suosittele tennispallojen käyttöjä, joten se lienee huono idea. Samoin pussin pöyhimen ennalleen käsin onnistuu. Pussia kannatanee pöyhiä usein ja ahekerasti kuivatuksen edetessä.