Vaelluskoira Varre sairastui vakavasti.

Luulen, että oireet alkoivat jo kesällä, kun koira joi paljon automatkojen jälkeen ja oksenteli sitten suihkuna kaiken veden pois. En kiinnittänyt oireisiin suurta huomiota, koska tapaukset vaikuttivat satunnaisilta. Ehkä oli vain juonut liian ahneesti.

Muutama viikko sitten tapahtui kummia. Koira alkoi juoda ja virtsata tolkuttomasti. Yöllä piti käydä ulkona moneen kertaa, vaikka koira päivisin pääasiassa nukkui rauhassa. Koska teen töitä kotona, näin kuitenkin ettei koira ollut päivisinkään normaali vaan hyvin väsynyt.

Sitten, päivänä eräänä, koira romahti lopulta niin huonoon kuntoon, että eläinlääkäriin oli lähdettävä välittömästi. Nesteytyksen ja ensiavun jälkeen epäiltiin virtsatietudehdusta ja eturauhasvaivaa, aloitettiin antibioottikuuri.  Kolme päivää myöhemmin osoittautui, että diagnoosi ei ollut oikea.

Koira vietti taas päivän pieneläinsairaalassa kokeissa. Munuaisvaivoja epäiltiin, ja ACTH- testi paljasti todennäköisen Addisonin taudin [1].  Se on lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta, jossa lisämunuaisen kuorikerros ei pysty tuottamaan tarpeeksi aineenvaihdunnassa tärkeitä hormoneja eli mineralokortikoideja ja glukokortikoideja.

Varsinaista parannuskeinoa ei ole, ainoa mahdollisuus on loppuiän kestävä lääkehoito. Onneksi ennuste on hyvä, jos lääkityksestä pitää huolta, eivätkä lääkkeet ole kalliita.

Diagnoosi varmistuu lopullisesti vasta kontrollissa, mutta lääkityksen aloittamisen jälkeen tapahtunut nopea koiran kunnon koheneminen viittaa siihen, että Varre tosiaankin potee melko harvinaista Addisonin tautia.

Valitettavasti on mahdollista, että yhteiset erämaavaelluksemme ovat nyt takana päin ja Varre siirtyy kokonaan kotikoiran rooliin.

—

[1] Addisonin tauti
http://katariinamaki.com/artikkelit/Addisonintauti_ji.htm