Elokuu 2008

Se on sitten kesä ohi? Vaelluskamat naftaliiniin ja odottamaan uutta kevättä johon on aivan liian pitkä aika.

Eipäs nyt hätäillä. Vuoden paras aika luonnossa liikkumiseen on vasta edessä. Myös valokuvauksen harrastajille loppukesä ja syksy ovat kulta-aikaa.

Valitettavasti minulla ei ole mitään mahdollisuutta enää pidemmille reissuille tänä vuonna, mutta useamman viikonloppu- tai päiväreissun ehtii heittää ennenkuin lumet tulevat. Repovesi esimerkiksi on täysin näkemättä. Pitäisiköhän sinne raahautua syyskuussa.

Äääh. Olen tuskaillut ja pähkäillyt sitä miten vaikeaa valokuvaus on. Välineet eivät auta jos kuvaaja on tumpelo. Ensi vuonna rinkan painoa kasvattaa jalusta, sen olen nyt oppinut. No harrastushan tämä vain on, joten sitä on turha ottaa liian vakavasti. Kaikesta huolimatta Saariselän elokuun kuvat ovat täällä.

Muotkan päiväkirjakin on valmis, mutta vaatisi näköjään sensurointia. Sen verran outoa juttua pukkaa..

Aloitan elokuun vaellusten ruotimisen tänä viikonloppuna. Ensimmäinen homma on tuhota n. 75% otetuista kuvista ja sitten katsoa lopuista jääkö jotain näytettävää. "Muotka Reloaded" vaelluksen kuvakooste on jo nähtävissä.

Terveisiä pohjoisesta, kaksi ja puoli viikkoa meni kuin siivillä. Eilen Saarisellältä lähtiessä kaikkialla näkyivat jo merkit siitä, että Lapin lyhyt kesä on ohi. Tänään Vantaalle saapuessa kaikki näytti vielä pitkälti täysin kesäiseltä. Paitsi illat, nyt on todella pimeää. Lapista palatessa iltojen pimenenisen huomaa parhaitan. Saariselällä keinotekoisen valon tarve oli vielä lähinnä marginaalinen, täällä taas on aivan pilkkopimeää.

Kuvat ja matkakertomukset Muotkan ja Saariselän elokuun vaelluksista ovat tulossa parin viikon sisällä.

Kaksi kituyötä jäljellä ennen Lappiin pakenemista. Tämä kerta tosiaan tuntuu pakenemiselta, koska en ole aiemmin käynyt pitkällä vaelluksella kuin kerran vuodessa.

Suunnitelma on erilainen kuin kertaakaan aiemmin: Vaellan 2x7 päivää, ensin yksin Muotkalla ja sitten porukassa Saariselällä, 14 perättäistä vaelluspäivää. Toivotaan, että kunto kestää.

Kalastus on siis pannassa tällä matkalla, saas nähdä kadunko jo tokana iltana. Jätän myös pokkarin kotiin, tämä pakottaa keskittymään valokuvaukseen järjestelmäkameralla. Heinäkuun alun Muotkan reissun kuvat olivat osittain pettymys, niistä kun valtaosa on otettu kompaktilla ja se näkyy.

Virtuaalinen asentopaikka hiljenee toistaiseksi, käy kurkkaamassa syyskuussa mitä tuli.

Näin vaelluksen lähestyessä käy aina joskus mielessä ajatus: Entä jos jotain sattuu? Onko avun saanti erämaahan itsestäänselvyys?

Ehkä meidän lapinkävijöiden olisikin hyvä käydä laittamassa pari kymppiä pelastushelikopteri Aslakin tukemiseen. Jos jättäisi jonkin uuden turhan tavaran ostamatta, entisilläkin pärjää.