Pitsamiehen paluu

Silloin, kun pitsanhimo iskee, ei sitä voi taltuttaa muulla kuin oikealla pitsalla. Sellaisella isolla, rasvaisella ja epäterveellisellä lötköllä, tiedäthän. Valitettavasti hyvän pitsan tekeminen kotioloissa ei ole mahdollista, koska pitsareseptit ovat salatiedettä ja mystikkaa, eikä normaalissa kotiuunissa voi kunnon pitsaa paistaa, kaikkihan tämän tietävät. Pitsanystävän kannalta helpottava tieto on se, että tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.

Taannoin esittelin kotona tehtävän pitsan reseptin, johon ei juuri ole lisäämistä, koska se on täydellinen. Kertauksen vuoksi voisimme kuitenkin palauttaa mieliin, mikä tekee hyvän pitsan. Sen teemme kertaamalla, mitä pitsaan ei saa laittaa.

Pitsaan EI tule:

- Tavallisia vehnäjauhoja
- Ruokaöljyä

Myllyn Paras durumvehnäjauhopussissa olevaan reseptiin on ilmestynyt ohje laittaa taikinaan 2 ruokalusikallista ruokaöljyä. Älä lue tätä ohjetta. Se mikä tulee useille yllätyksenä ylläolevan lisäksi on tämä: Juustoa ei missään tapauksessa saa laittaa pitsaan päällimmäiseksi. Mutta koska jo tiedätte kaiken tämän, voimme siirtyä eteenpäin. Pitsanpaisto on nimittäin loppumaton seikkailu. Sen jälkeen kun pohjan teko, joka on onnistuneen pitsan perusta, on hallinnassa, voi täytteitä muunnella mielin määrin ja loputtomasti. On oikeastaan vain kaksi sääntöä: Älä laita pitsaan liian vetisiä täytteitä, kuivaa ensin ne täytteet jotka sitä vaativat. Toiseksi, älä laita liikaa täytettä.

Niitä, jotka pitävät amerikkkalaistyylisistä pannupitsoista ja muista röpellyksistä, suosittelen tylysti etsimään muuta lukemista.

Tämänkertainen pitsaseikkailu sai alkunsa, kun kysyin pojaltanani, minkälainen pitsa tehdään. Kului hetki netissä surfailua ja reseptien lukemista, innovaatiota, sekä soveltamista paikallisiin olosuhteisiin, kun jälkikasvu oli suunnitellut seuraavan pitsan:

- Mozzarellajuustoa (pitsajuustoa)
- Brie-juustoa
- Ranskankermaa (28% rasvaa)
- Pekonia
- Tuoretta chiliä
- Punasipulia

Nimeä reseptille ei ole vielä keksitty, mutta ainesta on vaikka mihin. En anna mitään määriä täytteille, koska sen verran jokaiselle täytyy jäädä vapautta. Muista kuitenkin, että enemmän ei välttämättä ole parempi. Jos pitsassa on liikaa täytettä, se ei paistu niinkuin sen pitäisi.

Hyvän pitsan perusta on aina pohja, joka kannattaa tehdä huolellisesti. Oikein tehty pitsataikina tottelee melkein pelkkää ajatusta ja muotoutuu helposti kokin käsissä.

Pohjan päälle tulee tomaatti ja juusto, tässä mainitussa järjestyksessä.

Sitten ranskankerma.

Ja Brie-juuston nökäreet.

Punasipulia, chiliä ja pekonia. Kasvisjyöjille tietenkin tässä vaiheessa voisi suositella vaikka herkkusieniä. Pitsaa ei saa pilata millään ituhommeleilla.

Ja 300 asteisessa uunissa paisto ei kestä kauaa.

Vaikka tämän pitsan kuuma täyte vähän rempsahtikin uunista otettaessa, niin eiku iäntä kohti.