Helmikuu 2011

Vaikka talvivaelluskin on vielä tekemättä, alkoi jostain syystä kangastelemaan mielessä alkukesän reissu, viisitoista yötä jossain mielituntureilla on tarkoitus viettää. Aiemminkin olen jo huuhaillut sekä louteen että teltan ottamista mukaan yksinvaellukselle, nyt aion sen kokeeksi tehdä.

Tilasin netistä MSR Hubba HP teltan. Painoa on 1,3 kiloa, jos lupaus pitää paikkansa. Hintaa kertyi lähetyskuluineen £280 (330€), eli ei hirmu paha.

Hubba HP ja Vihen Loue I painavat yhteensä saman verran kuin Nallo 2, joten telttakantamuksen paino ei muutu, mutta majoite on paljon monipuolisempi. En taida alkaa teltankeräilijäksi vaan etsin Nallo 2: lle uuden kodin (varattu alustavasti, joten en ota ostotarjouksia vastaan).

Olen myös suunnitellut Viheä vähän pienemmän louteen ompelemista itse, mutta en ole varma ennätänkö sitä suunitelmaa toteuttamaan tänä keväänä.

Sen lisäksi on varauksessa paikallisessa retkeilyliikkeessä Vargo Hexagon risukeitin. Se on hillittömän kevyt titaanirakenteinen risukeitin: vain 116g. Muuta keitintä en aio ottaa mukaan lainkaan.

Lisäksi keittiöön kuuluu litrainen Trangian UL-kattila ja pieni kahvipannu, muovilautanen ja -muki. Kevennystä pitäisi syntyä jonkin verran. Punnitsen paketin, kunhan saan Vargon käsiini.

Päätin hylätä DVD levyt lumiankkureina, koske ne rikkoutuvat hankeen helposti. Tässä vaihtoehtoinen malli, tehty PVC:stä valmistetusta kulmalistasta.

40cm narua ja päähän koukku tai haka, jolloin teltannarujen kiristäminen on helppoa. Naru saisi olla tietysti mieluummin muun värinen, kuin valkea.

Vaikken erityisemmin pidäkään Paljakan aisojenkiinnityksestä on yksi mahdollisuus, että siirrän sittenkin Paljakan mekanismin sellaisenaan Bundeswährin tetsariin.

Niittaan vaan lyhyen pätkän ohuempaa vyötä kiinni tetsarin vyöhön, jolloin säätövaraakin jää juuri samalla tavalla kuin Paljakankin vyössä.

Ei ihan sitä mitä alunperin suunnittelin, mutta yksi mahdollisuus kuitenkin ja helppo toteuttaa.

—

Päivitys: Piruuttani leikkasin tetsarin mukana tulleista lipaslaukuista kiinnikkeet, joilla ne kiinnitetään taisteluvyön reikiin. Vähän aikaa pyöriteltyäni ruuvasin kokeeksi aisankiinnityksen kahdella pultilla tetsarivälppään.

En ole varma miten pysyy käytännössä, mutta kyllä tuntuu erittäin vahvalta. Taattua armeijalaatua.

Jos tämä toimii, ei tarvitse niittailla mitään, vyöhon ei tarvitse tehdä muutoksia ja kiinnityksen paikka on vapaasti säädettävissä.

Vähän lisää tukevuuttaa toisen kiinnikkeen muodossa ja ja koiran vetoliinalle joku viritys molemmin puolin. No, ehkä tää on vielä proto..

—

https://paivakirja.asentopaikka.fi/2011/02/04/tetsari/

Ahkion vetovyö on alkanut suututtaa, ja oikein perusteellisesti sittenkin. Savotan Paljakka-ahkion vetovuo on topattu vyö,  jossa on samanlainen solki kuin Savotan rinkoissa. Ahkion aisan narut kiinnittyvät eräänlaisella pikalukituksella, joka on kuitenkin kaikkea muuta kuin pika silloin, kun ne haluaa irroittaa.

Miksi vetovyö on topattu? Sitä minä en ymmärrä, varsinkin kun Savotan toplinki tursuaa vyön alta itsekseen eikä siitä ole mitään hyötyä ja vyö valuu perseen päälle ihmisellä, joka on kadottanut vyötärönsä jonnekin historian hämärään. Jotain muuta seuraavalle reissulle, kiitos.

Bundeswährin, eli Saksan armeijan taisteluvyöstä tulee seuraavalle reissulle ahkion vetovyö. Eikä valu päärynänmuotoisenkaan vartalon yltä yhtään mihinkään.

Aisojen kiinnitykset ja koiran vetoliinan kiinnitys täytyy ideoida, mutta minulla on jo varsin hyvä käsitys siitä, minkälaisia ne tulevat olemaan.