Yönä muutamana havahduin majoitteessani omituiseen ääneen. Kuulosti hetken aivan siltä kuin joku olisi yrittänyt ahneesti juoda pulloa tyhjäksi. Ääni liikkui, joten kyseessä oli ilmeisesti lentävä inehmo. Outo ääni jatkui: kloppotikloppotikloppoti.

Unissani kuvittelin tieteiselokuvien limaisen tappisilmäisen alienin kiertämässä suota. Marsilainen yksisilmäinen suokalkkuna?

Kyseessä oli tietenkin jänkäkurppa, tuo pohjoisten aapasoiden yksinäinen ratsastaja.