Vaikka paljakka pölisee ja halkeilee saappaan alla niin silti, siellä täällä, sulavesi lirisee muodostaen suuria lammikoita.

Jo toisen kerran peräkkäin kesäkuun alku tunturissa on rinkkaselkäiselle kulkijalle tuskien taival, lämpötila nousee lähelle kolmeakymmentä. Vesipullo tyhjenee tunturiselänteellä ja ainoita paikkoja täyttää vesivarastot ovat lumilaikkujen alta lirisevät sulavesipurot.

Karvoista ja poronpaskasta huolimatta vesi on hyvää. Ei vatsavaivoja.

Tälläkään kertaa.