Alkukesästä, 400m korkeudessa kirkasvetisellä tunturilammella, saatat hyvinkin kohdata tämän vikkeläliikkeisen kahlaajalinnun, joka ei yleensä kahlaa vaan ui kuin sorsa. Vesipääsky on lintumaailmassa poikkeus ainakin siinä, että naaras on se koreampi puolisko koiraan tyytyessä harmaampaan nuttuun. Koiras myös jää hautomaan munia, …
Kaupunkieläjä joutuu aina silloin tällöin pohdiskelemaan omien tekemistensä ja olemistensa merkityksiä. Näiden merkitysten pohtiminen vaatii irto-ottoja ja muutosta mielen kahlitsevaan arkiseen ympäristöön. Nykyajan yhteiskunnassa elämme sääntöjen ympäröiminä. Näistä säännöistä meillä on kaikilla vähän omat versiomme ja noudatamme kaikki niitä omalla …
Kevät on hulluille vaikeaa aikaa. Jostain kumman syystä kaamosmasennuksen taittuminen aiheuttaa pään sisälmyksissä ikävämmän tunteen kuin itse kaamos. Liekö kuvittelua koko juttu, mistä minä tietäisin. Mutta eikö tämän pitänyt olla lapinkävijän päiväkirja ja nimenomaan vaelluksiin keskittyvä päiväkirja? Mutta katsokaas, en …
Joskus jalustaa ei ole mukana kun sitä kaikkein eniten kaipaisi. Silti tuurillakin voi saada ihan mukavan muiston, vaikkei laatukuvaa saisikaan aikaiseksi. 8 sekunnin valotus käsivaralta ja paljon tuuria. Vai liekö kuvaaja jähmettynyt pakkasessa?
Virallisesti kaamos oli päättynyt jo reilua viikkoa aikaisemmin, mutta tällä Inarijärven vuonolla aurinko näyttäytyi hiihtäjälle ensimmäisen kerran tammikuun 21. päivä.