Tämä blogi ei ole ollut kovinkaan blogi viime vuosina, enemmänkin satunnaisia kuvia kuin päiväkirjaa.

Tämä postaus ei tuo juurikaan muutosta.

Mutta. Vaikka työurani teknologian parissa on jatkunut yli 30 vuotta, en silti lakkaa hämmästelemästä kehityksen kehittymistä. Onko se kehitys hyvä vai huono asia, en ota siihen kantaa ainakaan nyt. Mutta jos joku olisi sanonut 5 vuotta sitten, että raitarantulista (Dolomedes fimbriatus) saa tällaisen kuvan kännykän kameralla, olisin ollut vähintäänkin skeptinen.

Hei, meitä on monta!

Reilun viikon takaa; kevään ääni.

Minulla ei ole nauhoitusta, mutta kun sammakoita on satoja, niin kurnutus on se, joka se vallitsee ääniympäristöä.

Raitarantuli eli rantahämähäkki, Dolomedes fimbriatus, kurvailee varhaisen kesäpäivän lämmössä. Tämä veijari on Suomen suurimpia hämähäkkejä.

Kevään valo on raakaa.

Herukkaperhonen kevään auringossa.

Nuuksiossakin kevät oli myöhässä.

Lähdin kuvaamaan muuttolintuja, mutta yllätys: Nuuksion järvet olivat vielä jäässä. Yleensä tähän aikaan on näyttänyt ihan toisenlaiselta.

Yksinäinen kurki kävi katsastamassa tilanteen.

Kevät on ollut kylmä.