Sydäntalven puita: vanha haapa
Tammikuun rastas
Mustarastaat ovat eteläisessä Suomessa pihalintuina kaikkina vuodenaikoina. Ja urbaaneina sopeutujina ne saattavat innostua huilunsoittoon tammikuussakin.
Joulutintti
Hyvää joulun odotusta.
Joulukuista metsää – Osa 3
Joskus joulukuussa, värjää aurinko kelopuun rungon.
Ja metsänreunan puunlatvatkin.
Mutta suoaukea jää varjon siniseen kuvaan.
Kunnes puolenpäivän hetkenä
on metsäsaarekkeellakin auringon kultaa.
Auringon kultaa suon metsäsaarekkeella
Joulukuista metsää – Osa 2
Joskus joulukuussa, värjää aurinko kelopuun rungon.
Ja metsänreunan puunlatvatkin.
Mutta suoaukea jää varjon siniseen kuvaan.
Joulukuista metsää – Osa 1
Joskus joulukuussa, värjää aurinko kelopuun rungon.
Joulukuista metsää – Osa nolla
Jostain syystä olen viimeaikoina kuvannut paljon pahkoja ja kääpiä. Vuan mikäpä hänessä.
Marraskuista metsää – Viimeinen osa
Päivitys 17.12.2017:
Jos en aivan erehdy, niin tälle sienelle löytyi nimi, tuntomerkit ja kasvupaikka täsmäävät; tämä kasvoi raidan rungolla. Se taitaa olla talvijuurekas, ( useita lajeja, Fammulina velutipes ja sen lähisukulaiset) japaniksi enokitake, ja se on hyvä ruokasieni. Asiaan täytyy perehtyä paremmin ja varmistaa tunnistus, kunhan seuraavan kerran liikun samoilla seuduilla sopivaan aikaan.
Toinen kuva täällä.
Marraskuista metsää – Osa 6
Toukan töitä? Ei, vaan jotain rihmastoa?
Mitähän tämä on?
