Urbaani luonto

Kävin iltakävelyllä, kusettamassa koiraa niinkuin aina. Lokakuun ilta oli pimeä, mutta lämmin. Yksinäinen rusakko loikki täysin äänettömästi jalkakäytävän reunaan, istui hetkeksi, pyöritti päätään. Sitten ylitti suojatien, niinkuin tekisi aina niin.

Urbaani rusakko, täällä syntynyt, enemmän kotonaan kuin minä.