Lokakuu 2008

Asentopaikka siirtyy nyt talviunille, on aika keskittyä muihin harrastuksiin. Palataan asiaan vaikka tuossa sinivuokkojen aikaan.

P.S. Elä epäröi lähettää palautetta, jos siltä tuntuu.

Vuoden luontokuvat on sitten julkaistu. En ole valokuvausasiantuntija ja oma valokuvaamiseni on suurimmaksi osaksi vain ympäristön dokumentoimista oman muistin tueksi, mutta tämä "luontokuva" suorastaan huutaa kommentoimaan, mikä lienee ollut sen valitsemisen tarkoituskin.

Tuomaristolla on tietenkin ollut täysi oikeus valita juuri se kuva minkä halusi, mutta minäkin voin sanoa mitä kuvasta ajattelen: Se ei ole luontokuva. Jos nykyihmisen olematon luontosuhde ja ilmastonmuutos on tässä tarkoituksella tuotu esille pääasiana, niin mikäs siinä. Olkoon sitten vaikka "luonnottomuuskuva".

Sopiihan se hyvin ajan pessimistiseen henkeen.

On se ihme, vieläkin tuli nukuttua yksi yö metsässä. Josko tästä talviuni kuitenkin alkaisi? Parempi kun ei vielä povaa, tuntuu luonto vieläkin houkuttelevan, vaikka marraskuu on jo lähellä.

Taas olen saanut sähköpostia muutamalta näitä sivuja lukeneelta. Suuret kiitokset kaikista kommenteista.

Minulta on jäänyt kirjoittamatta aika tärkeä matkakertomus vuodelta 2004. Siihen on syynsä, mutta aion puutteen korjata mahdollisimman pikaisesti.

"Ekologisuudesta kilpailuvaltti", kirjoittaa päivän Kauppalehti uutisoidessaan Pyhätunturin Noitatunturille valmistuvaa jättimatkailukeskusta.

Noitatunturi Oy:n jo vuosia suunnitteleman hankkeen kaavaesitys on valmistumassa: Kaikki jätteensä itse uusiokäsittelevän matkailukeskuksen tavoitteena "on saada matkailurakentamisen hiilijälki mahdollisimman pieneksi".

Sanottakoon heti tässä vaiheessa, että en ole teknologiavastainen, päinvastoin, mutta pidän vastenmielisenä sitä tapaa millä liike-elämä on valjastanut käyttöönsä ekologian ja ilmastonmuutoksen termistön.

Matkailu ei voi edes periaatteessa olla ekologista, se on luonteeltaan aina luontoa kuluttavaa, olipa kyse sitten Noitatunturille rakennettavasta jättimatkailukeskuksesta tai maastokengillä jäkälikköä tallaavasta yksinäisestä vaeltajasta.

Kävin iltakävelyllä, kusettamassa koiraa niinkuin aina. Lokakuun ilta oli pimeä, mutta lämmin. Yksinäinen rusakko loikki täysin äänettömästi jalkakäytävän reunaan, istui hetkeksi, pyöritti päätään. Sitten ylitti suojatien, niinkuin tekisi aina niin.

Urbaani rusakko, täällä syntynyt, enemmän kotonaan kuin minä.

Raimo O. Kojon teosten metsästys divareista tuottaa tulosta. Nyt plakkariin jäivät "Lappi - Suomen siirtomaa" ja "Teno - Saamen ja lohen virta".

Vielä muutama puuttuu, joten pengottavaa riittää.

Tjaah. Minua on valistettu, että uudet kartat ovat paljon laadukkaampia kuin vanhat. Ok, annan periksi, kehitystä ei voi eikä kannata pysäyttää. Toivottavasti vain käynti optikolla riittää.

Jaaha, tilaamani kartat saapuivat. Täytyy sanoa, että olin hivenen pettynyt. Nimittäin Maanmittauslaitoksen uusien maastokarttojen 1:50000 laatu ei ole samaa kuin vanhojen topografisten!

Karttapaperi on huonolaatuista ja painojälki vaikeasti luettavaa. Tuommoinen vessapaperi ei kestäne minkäänlaista kostumista ilman muovitusta. Muovitus on aina viisasta kartan suojaamiseksi, mutta siitä huolimatta: Ei hyvältä näytä. Jotkin paikannimet on onnistuttu painamaan niin pienellä, että ei tämmönen keski-ikäinen äijä saa niistä tolkkua ilman suurennuslasia.

(Lähde: Maastokartta X512, Utsjoki, Maanmittauslaitos ja Topografikartta 28122 Kiellitunturi, Topografikunta)

Täytyy toki myöntää, että jos silmät vaan pelaavat niin uudesta kartassa on enemmän informaatiota, tarkemmat yksityiskohdat ja hyvä uudistus on EUREF koordinaatisto, mutta siitä huolimatta: Jos vielä löydätte vanhoja topografisia karttoja joiden painaminen lopetettiin vuonna 2006, niin ostakaa pois kun vielä ennätätte, varsinkin jos kuulutte joukkoon jonka elämä ei enää ilman prillejä suju.

Upea lokakuun pävä. Olisiko ok viettää se vaikka Nuuksiossa?

No mikä ettei.