Lauantain Hesaria lukiessa meinasi livahtaa sumpit henkitorveen. Mieli on tehnyt kirjoittaa Hesarin yleisönosastolle, mutta koska tiedän että minua viisaammat kyllä hoitavat homman, jurnutan nyt sitten vaikka täällä.
Tuntureilla kulkiessa tulee enemmän kuin milloinkaan ajateltua perimmäisiä kysymyksiä ja mietyttyä ihmisen suhdetta luontoon ja maailmankaikkeuteen (Jos jollekin ei ole näitä juttuja lukiessa selvinnyt että olen ateisti, tulkoon se nyt sanottua). Luonnossa kulkiessani en näe mitään "luotua", vaan perimmältään tarkoituksettoman, mutta äärimmäisen monimutkaisen ja mielenkiintoisen maailmankaikkeuden osan: Pienen osan valtavaa universumia, joka on pienuudestaan huolimatta häkellyttävän kompleksinen, mutta jonka salaisuudet ovat pikkuhiljaa alkaneet meille aueta.
Jotkut pitävät maailmankaikkeuden ymmärtämistä mahdottomuutena tai jopa ymmärtämisen yrittämistä pyhäinhäväistyksenä, mutta minä en käsitä miksi asioiden naturalistinen selittäminen ja todisteiden kautta ymmärtäminen vahentäisi maailmankaikkeuden arvoa tai tekisi siitä vähemmän mielenkiintoisen. Vaikka maahisista on mukava Lapissa unelmoida ja vanhoja lappalaisten taruja miettiä, on ne erotettava todellisuudesta ihmismielen luomina ja vuosituhansia perimätietona kulkeneina satuina.
Tarina jumalasta, joka loi maailman, ei ansaitse yhtään erilaista kohtelua. Jos tämä ajatus loukkaa sinua, pyydän anteeksi. Mutta päinvastoin kuin tiede, joka toki ei sekään vielä pysty selittämään kaikkea, luomiskertomus ei selitä yhtään mitään, vaan siirtää koko vastuun mystiselle olennolle jonka olemassaolosta meillä ei ole minkäänlaisia todisteita (sen enempää kuin maahisistakaan, vaikka niidenkin olemassolo on joskus mukava kuvitella).
Ai niin, oli jo unohtua se, mistä Hesaria lukiessani vetäisin hernarit. Tapio Puolimatka kirjoittaa Helsingin Sanomien "Vieraskynässä", pääkirjoitusivulla, otsikolla: Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla.
Otsikossahan ei sinänsä ole vikaa, kaikkiin teorioihin suhtaudutaan tieteessä kriittisesti, se on kaiken modernin tieteen perusta, mutta jo otsikosta saattaa arvata mistä hommassa on kyse: Kreationistien tieteen valepukuun pukema "Intelligent Design" on saanut palstatilaa valtakunnan ykköslehden ykköspaikalta. Voi hyvänen aika. Kirjoittajan puolesta myös hävettää: Vaikka onkin humanisti, ei se oikeuta täydelliseen tietämättömyyteen luonnontieteistä, varsinkaan jos haluaa niitä arvostella.
ID:n kannattajat väittävät kiven kovaan, että älykäs suunnittelija ei suinkaan välttämättä ole kristinuskon tai muun uskonnon jumala, yliluonnollinen olento, vaan he ainoastaan haluavat osoittaa, että on olemassa todisteita "älykkäästä suunnittelusta", koska heidän mielestään elollisissa organismeissa esiintyy rakenteita, joita ei ole voinut syntyä evoluution kautta. Mutta siitä huolimatta Puolimatka kirjoittaa:
" Usein älykkään suunnitelman teoria suljetaan tieteen ulkopuolelle määrittelemällä tiede naturalistisesti siten, että tieteessä voidaan selitysperustana käyttää vain luonnollisia tekijöitä. Jos naturalismia käytetään empiirisesti perustelemattomana rajana sille, mitä mahdollisuuksia voidaan ottaa huomioon havaittavan todellisuuden selittämisessä, siitä riippuvien teorioiden tieteellisyys tulee kyseenalaiseksi."
Voiko enää tuota selvemmin kirjoittaa itseään pussiin arvosteltaessa luonnontieteitä ja ID:n jättämistä niiden ulkopuolelle.
Enempää analysoimatta, jätän sen puolen oppineemmille, joudun toteamaan jälleen kerran valtakunnan ykköslehden tason laskun. Juuri ja juuri vielä ymmärsin kummitussartikkelisarjaa harmittomana kesähömppänä, mutta tämän jälkeen joutuu välttämättä asettamaan Helsingin Sanomien päätoimittajan harkintakyvyn kyseenalaiseksi. Toivottavasti osoittautuu, että olen väärässä ja Helsingin Sanomat antaa vastaavan mahdollisuuden Puolimatkan kirjoitukseen kriittisesti suhtautuvalle vastineelle.
Tasapuolisuuden vuoksi, ansaitsisivathan lapsemme tietää myös vaikka lentävästä spagettihirviöstä.
Suomalaisessa varsin sekulaarisessa yhteiskunnassa rohkenen kuitenkin ennustaa Puolimatkan ja muiden IDeistien vaellukselle rospuuttokelejä.
Pyydän anteeksi pitkää vuodatusta. Jos loukkaannuit joistain ajatuksistani, muista että tunteet eivät ole olemassa ilman sinua, ne syntyvät ihmisaivoissa. Ramen.
