Asentopaikan päiväkirja

Retkeilyä ja valokuvausta

Tammikuu 2009

Jalustamurheita

· Retkeilyvarusteet, Valokuvaus

Viime kesänä murehdin jalustan puutetta vaelluksella. Murehdin edelleen, koska en taida jaksaa kantaa erillistä jalustaa jatkossakaan. Olihan minulla eräänlainen jalusta mukana, nimittäin vaellussauva jossa on kamerakierre. Vaikka monopodi ei olekaan täydellinen ratkaisu on se kuitenkin tyhjää parempi.

sauva

sauva

Vaellussauvaan yhdistettynä ongemaksi tulee kuitenkin järjestelmäkameran kiinnittämisen työläys. Kameran ruuvaaminen vaellussauvaan ja pois ei ole mukavaa hommaa. Siksipä yhdistelmää ei tullut koskaan käytettyäkään.

Turhankävelijä on parantanut vaellussauvan käytettävyyttä monopodina asentamalla erillisen kuulapään. Päätin kokeilla, mutta hankin kuulapään, jossa on pikakiinityslevy. Näin kameran kiinnitys käy parissa sekunnissa.

sauva

Kuulapään jengat menevät suoraan vaellussauvan (Leki Sierra Photo) kierteisiin, joten kiinnitys on suoraviivainen.

sauva

sauva

Välppä on melko painava, aika tasan 200g, ja nähtäväksi jää miten se vaikuttaa sauvan käytettävyyteen. Ei viittis ruuvailla kuulapäätä irtikään, se tavallaan vesittää koko jutun.

sauva

Alustavasti tuntuu ihan hyvältä. Kokkeilemalla tuon näkkee.

Petronella

· Lappi

Sylvia Petronella Antoinette van der Moer oli hollantilainen seikkailijatar ja hotellihuijari, joka sekoitti Lemmenjoen kultamiesten päät kesällä 1949. Vain parin kuukauden mittaisella Lapinmatkallaan hänestä tuli legenda, jonka mukaan on nimetty mm. veneitä, ravintoloita ja kaksi tunturia.

Sylvia Petronella van der Moer

Luin juuri Mauno J. Pyhtilän kirjan Balladi kauniista Petronellasta: Lemmenjoen legenda. Kirja perustuu saatavilla oleviin dokumentteihin ja vanhojen kultamiesten muisteloihin, mutta lienee taiteellista vapauttakin käytetty. Mielenkiintoista lukemista kaikille Lapin historiasta kiinnostuneille.

Helsingin Sanomat kirjoitti Petronellasta vuodenvaihteessa.

Entä mitä Petronellalle nykyään kuuluu? Ilmeisesti hän on edelleen elossa ja asuu Yhdysvalloissa.

Lajien synty

· Yleiset

Ylen Areenalta löytyy Richard Dawkinsin uuden sarjan "The Genius of Charles Darwin" ( sarja nimi on suomennettu "Lajien Synty") ensimmäinen jakso.

http://areena.yle.fi/toista?quality=hi&id=1768445

Mielenkiintoinen sarja, mutta ensimmäinen jakso jättää minulle tyhjän ja epätoivoisen olon. Dawkins yrittää vakuuttaa brittiläisiä koululaisia evoluution faktoista, mutta ei ainakaan vielä onnistu muuttamaan luomiseen uskovien mielipiteitä. Lähinnä kirpoaa vain kommentteja tyyliin: "Mielenkiintoista, mutta ei muuta uskoani."

Useimmat luomiseen uskovat eivät edes suostu tutustumaan tieteelliseen todistusaineistoon, joten näillä koululaisilla on ainakin periaatteessa mahdollisuus tarkistaa kantaansa. Katsotaan nyt miten sarjan myöhemmissä jaksoissa käy.

Monissa muissakin asioissa, kuten luonnonsuojelussa, ilmastonmuutoskeskustelussa ja energiapolitiikassa esiintyy samanlaista emotionaalista linnoittautumista todistusaineistoon luottamisen sijasta. Tämä on tietysti ymmärrettävää, koska ihmisten on valittava mihin voi luottaa. Valinta on usein kuitenkin sattumanvarainen ja "periytyvä": lapset uskovat samaan kuin vanhempansakin, kaverin mielipide omaksutaan mieluummin kun ventovieraan jne.

Minulla ei ole oikeita vastauksia ihmiskunnan vaikeisiin kysymyksiin, mutta jos osoitat faktojen valossa, että olen väärässä jossain asiassa, olen valmis muuttamaan mielipidettäni nanosekunnissa.

Ole sinäkin.

Vaellusmuisteloita

· Vaellukset

Viime keväänä aloittamastani vaellusten dokumentointiprojektista jäi kirjoittamatta yksi juttu, kevään 2004 Kaldoaivin vaellus. Viivästykselle oli syynsä, mutta nyt se juttu on täällä.

kaldo

Tiedettä ja jäämies Ötzin putkirinkka

· Retkeilyvarusteet, Yleiset

Tieteen päivät 2009 on ollut käynnissä keskiviikosta alkaen, aiheena evoluutio. Harmin paikka, että en ennätä paikan päälle, olisi ollut hyvä ajoitus parille vapaapäivälle. Valitettavasti se ei nyt onnistu, joten on tyydyttävä katsomaan tallenteita netistä.

Mielenkiintoisia aiheita, kannattaa katsoa, vaikka välillä onkin esitys vähän jäykkää ja tylsän oloista.

Viihdyttävämpi, mutta myös mielenkiintoinen ohjelma löytyy Ylen Areenalta. Eilen televisiossa esitetty Jäämies Ötzin kuolema, jossa hahmotellaan Alpeilta löydetyn yli 5000 vuotta vanhan muumion kuoleman yksityiskohtia. Alunperin oletettiin Ötzin kuolleen eksyttyään murkuun ja palelluttuaan hengiltä, mutta uusien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että Ötzilla oli ollut vihamiehiä.

Ötzin aikaan ovat retkikampeet olleet hieman alkeellisempia ja elämä muutenkin haasteellisempaa.

otzi

Ötzin rinkan jäljitelmä: pajukaari, nahkapussi ja puiset poikkipuut

Putkirinkka näyttää olleen kuitenkin keksitty jo tuhansia vuosia sitten!

Lappikirjojen lumoissa

· Lappi

Ettei lapinhulluus vaan pääsisi parantumaan, olen kasvattanut vähitellen kirjakokoelmaani. Tämä on uusi, tämän talven villitys, sillä aiemmin en ollut juuri lukenut lappiaiheisia kirjoja. Hävettää vähän tunnustaa, mutta tämä on tosi. Lähes 30 vuoteen ei tullut mieleen, että asiaa pitäisi jotenkin kirjoista opiskella ja Lapin paikallistuntemuskaan ei oikein kiinnostanut. Sitä vaan lähdettiin, ostettiin kartat ja kalaluvat ja korpeen, jonnekin.

Nyt on tilanne muuttunut, läjä kasvaa.

lappikirjoja

Uudet hankinnat, joita vielä odottelen saapuvaksi, ovat:

  • Kemppinen Kullervo: Poropolku kutsuu
  • Kemppinen Kullervo: Lumikuru
  • Kokko Yrjö: Ungelon torppa
  • Kokko Yrjö: Sudenhampainen kaulanauha
  • Yrjö Teeriaho: Vanhojen karttojen Lappi
  • Mauno J. Pyhtilä: Balladi kauniista Petronellasta: Lemmenjoen legenda

Kaksi viimeksi mainittua ovat uusia kirjoja, muut divarihankintoja. Taas vierähtää muutama iltapuhde mukavasti.

Autobaana Utsjoelle

· Lappi, Ympäristö

Keskustan eurovaaliehdokas Timo Tapaninen ehdottaa moottoritien rakentamista Utsjoelle saakka verkkolehti Uusi Suomen eilisessä uutisessa:

"Nyt jos koskaan tarvitsemme parempaa infraa, jotta yritykset pysyvät kilpailukykyisinä. Nelostien väyläinvestoinnilla turvaamme yrittämisen myös pohjoisessa"

Upeeta. Hienoa on paahtaa sataakuuttakymppiä Utsjoen skaidimaan halki, sataakahtakymppiähän vain ajetaan nykyään. Kyllä ne on kirjansa lukenehet.

Mutta ei vanhaa nelostien uraa kannata tai edes voi muuttaa moottoritieksi. Uusi väylä vaan joutomaan halki! Kyllä sitä siellä riittää.

Jäätymisen äänet

· Luonto

Pakkasella järven jää ulisee ja paukkuu. Kuvittelisin äänien johtuvan siitä, että pakkasen kiristyessä jää kylmenee ja näin ollen kutistuu. Tämä aiheuttaa jään liikkumista, kiderakenteen murtumisia ja paukahduksia.

Jäätynyt järvenselkä ja metsäinen saari helmikuun iltahämärässä

Eli jos en ihan karmeasti erehdy, ei kyseessä ole varsinaisesti jään muodostumisen aiheuttamat äänet, vaan lämpötilan laskun aiheuttama tilavuuden muutos, joka saa jään elämään.

Luttojoen raakut

· Luonto, Ympäristö

Ihmisen toimillaan luonnossa aikaansaamia muutoksia pohtiessani tuli mieleen viime syksy, jolloin tuttu kaveri kertoi tavanneensa elokuun lopussa raakkututkijoita Luttojoella. Tästä heräsi kiinnostus jokihelmisimpukkaan koska tajusin, etten tiennyt juuri mitään raakun elintavoista, helmenkalastuksen historiasta tai lajin nykytilasta. Onneksi netistä löytyy nyt mainio Panu Oulasvirran toimittama tietopaketti Pohjoisten virtojen raakut.

Pohjoisten virtojen raakut -julkaisun kansi

Erittäin pitkäikäisen raakun elintavat ovat mielenkiintoiset. Lisääntyäkseen raakku tarvitse apua lohikaloilta. Glokidiotoukiksi kutsutut pikkuraakut kiinnittyvät lohikaloihin ja hakeutuvat kalojen kiduksiin. Kaloille toukat ovat harmittomia. Kiduksissa talvehdittuaan toukat pudottautuvat keväällä joen pohjaan ja kaivautuvat pohjamutiin [1].

Eli jos lohikaloja ei ole, niin raakku ei lisäänny. Jos ymmärsin oikein, niin tällöin kauaskin joen alajuoksulle rakennettu voimalaitos voi välillisesti tuhota joen raakkukannan. Raakut ovat myös erittäin herkkiä kaikenlaisille veden epäpuhtauksille, ympäristömyrkkyjen lisäksi voivat uhkana olla esimerkiksi suo-ojitukset ja metsähakkuut.

raakkuja
Jokihelmisimpukoita. Lahde: Wikimedia Commons (Joel Berglund)

Jokihelmisimpukkaa kalastettiin sen rauhoittamiseen eli vuoteen 1955 saakka helmien toivossa. Se on edelleen erittäin uhanalainen ja sitä esiintyy tällä hetkellä Suomessa n. 70 joessa [2]. Luttojoen alueelta löytyy elinvoimainen populaatio.

Lohta Luttoon ei enää nouse Venäjän puolen voimalaitosten takia, mutta onneksi sen sivujoissa esiintyy vielä taimensidonnaista raakkua. Yli 50 vuotta sitten lohien kiduksissa kehittyneitä raakkuja elelee siellä vieläkin [2].

Mielenkiintoinen otus tämä jopa 120 vuotiaaksi elävä nilviäinen. Toivottavasti raakun toukat liftaavat Lutolla taimenten kiduksissa vielä tulevaisuudessakin.

Lähteet: