Vedenjakajalla

On tullut aika tehdä jotain. Olen jaaritellut tätä blogia ja näitä vaelluskertomuksia vuoden päivät. Kuten jossain vaiheessa kirjoitin, ei tämmöinen lappibloggaus jaksa kiinnostaa kovinkaan laajaa lukijakuntaa. Lukijoita taas tarvittaisiin, jotta viitsisi jotain kirjoittaa.

Ei sen puoleen, olen kyllä yllättynyt siitä, että tätä yleensä lukee kukaan: päivittäinen kävijämäärä on vakiintunut 40-60 kävijään ja Asentopaikalla on vierailtu kaiken kaikkiaan 15686 kertaa. Hyvä niinkin. Palautettakin olen saanut, kiitos niistä.

Välillä tekee mieli kirjoitella muustakin kuin Lapista ja vaeltamisesta, olette ehkä huomanneet, mutta nyt tarttis tehrä jotain. Se jotain ei ole ainakaan tätä: kirjoitella siitä, että mitähän pitäisi kirjoittaa.

Se seuraava asia, joka säilyttäisi mielenkiinnon tämän saitin ylläpitämiseen, mikä se on?

Olen saanut ulkomaalaiselta ystävältäni pyynnön kirjoittaa ainakin osan jutuista englanniksi. Mikäs siitä ja epäilemättä lukijakunta olisi radikaalisti laajempi, mutta ongelma on vain se, että vaikka kolmas kotimainen sujuukin kohtalaisesti, ajattelen näitä asioita suomeksi. Miten kirjoittaisin englanniksi esimerkiksi Muotkasta tai Saariselästä?

Muutos on pysyvä tila, toivottavasti. Anteeksi jaarittelu.

---

Lisäys: Ei mitään filosofisesti mullistavaa, mutta ainakin olen saanut alustavan version varusteluettelostani valmiiksi. Muutoksia seurannee.