Syystauolle - mikäs vitsi tää nyt on?

Huolsin ja laitoin kaikki vaellustarvikkeet varaston hyllyyn hyvään järjestykseen. Olisi aika syyslevon ennen kevättalven vielä suunnittelematonta hiihtovaellusta, ellen sitten hulluuttani päättäisi lähteä jouluna kaamosreissulle. Siihen olisi joka tapauksessa vielä aikaa.

Huolletut ja hyvässä järjestyksessä olevat vaellusvarusteet ovat soma näky eikä kestäisi montaa minuuttia heitellä kamat reppuun niiden vakiopaikoille. Nyt voisin jäädä syystauolle hyvillä mielin, kun normaali vaelluksen jälkeinen masennuskin oli hellittänyt ja olin taas sopeutunut kaupunkielämään.

Lähes saman tien, kuin kutsusta, saan sähköpostin kaverilta, jossa tiedustellaan halukkuutta lähteä ruskaretkelle syyskuun lopulla. Aivoni kiepsahtavat volttia: minulla olisi itse asiassa viikon verran ylimääräistä vapaata käytettävissä. Olin ruskaretkeäkin suunnitellut, mutta yksinvaelluksesta olin saanut toistaiseksi tarpeekseni ja siksi luopunut suunnitelmasta.

Mutta tämä muutti asian, mitä siis tehdä? En tiedä, teinkö päätöksen lähtemisestä minuutissa vai vielä lyhyemmässä ajassa, mutta näyttäisi vakavasti olevan lapinvaellus edessä 3 viikon kuluttua.

Nyt minusta vaikuttaa siltä, että tämän nettipäiväkirjan otsikko ei olekaan vitsi.