Kohti kevättä

Höyläladut ja koirat ovat ilmeisesti perustavanlaatuisesti epäyhteensopivia. Lisäksi ne voivat kohdatessaan aiheuttaa ympäristössään odottamattomia muutoksia aiheuttaen verenpaineen nousua, hengenahdistusta ja stressiä. Huomasin myös, että aiheesta ei kannata keskustella nettipalstoilla, koska tämä aihe kuuluu ilmeisesti kategoriaan, joka laskee kaikkien keskustelijoiden älykkyysosamäärää vähintään kahdellakymmenellä pykälällä. Jos ei muuten, niin sen huomaa siitä, että ainakin luetun ymmärtäminen heikenee dramaattisesti. Joskus on hyvä perääntyä, ennenkuin syntyy peruuttamattomia aivovammoja. Ajattelen tässä tietenkin lähinnä itseäni.

No, en ole höyläladuille vuosikymmeniin vapaaehtoisesti tunkeutunut, suksien kanssa tai ilman, joten tämänkin pohtiminen saa loppua ennenkuin joku pahoittaa mielensä. Jään nyt odottomaan kevätaurinkoa ja latujen sulamista toivoen samalla salaa etelään vähälumisia talvia :[

---

Kevätvaellusta suunnitellessa inventoin varusteita. Minulla oli käsitys, että mitään ei tarvitsisi ostaa, mutta lumikenkien tilanne näyttää huonolta: ovat rispaantuneet siinä määrin, että vaellukselle mukaan ottaminen on vähintäänkin kyseenalaista. Pitääkö taas alkaa varustelu, vaikka olin vannonut, etten tarvitse mitään?