Huhtikuu 2011

Laiskailin kevätreissulla kameran kanssa, mutta joitakin kuvia on katsottavissa.

Kulmalistasta tehdyt lumiankkurit osoittautuivat erinomaisen toimiviksi. Pitivät hyvin ja irrottaminen oli helppoa, ei rikkoutumisia vaikka lapiolla rouhaisin välillä rajustikin ankkureita irti.

Lumiankkuria ei kannata varsinkaan keväthangilla haudata liian syvään, muuten irrottaminen voi olla turhan työlästä.

Täällä etelässä on lähes kesä, vihreät silmut puhkeavat koivuihin. Mutta ehkä pohjoisen kevättalven tunturit loistavat vieläkin maagista valoa?

Vaellus kääntyy päätokseensä.

Se ei sureta, koska pitkä kesäjotos odottaa jo heti kesäkuun alussa.

Kiitos sinulle, kun luit tiedonantoja suoraan tunturista. Huomenna hiindän tienvarteen, päivitykset tämän reissun osalta ovat mahdollisesti tässä.

Koiran kanssa iltakävelyllä, pakastuvassa illassa tunturikoivikon kantavalla hangella. Koira pysähtyy, kuuntelee. Sitten kuulen sen minäkin, mutta en usko sitä ennen kuin näen: laulujoutsenpari lentää matalalla pohjoiseen. Kamera on teltassa, itse asiassa ajattelin ottaa sen, mutta tuumin turhaksi. Niinpä niin.

Mutta kai Lapissakin on talvi jo virallisesti ohi.

Juuri keksin, että vaelluksella täytyy ehdottomasti olla mukana jäätelökauha. Miksikö? Sehän on aika ilmeistä.

Onneksi Savotan muovikuksa toimittaa jäätelökauhaa ihan hyvin.

Liiankin usein olen tainnut sanoa, että Lappiin kannattaa lähteä vain sen yhden hetken tähden. Ja jos niitä on monta, ne ovat kaikki plussaa, koska sellaisia hetkiä ei ole missään muualla.

Hetkistä kypsyy muistoja.

Ilta-aurinko maalaa tyyneen maisemaan hyvin erilaisen kuvan kuin eilen. On hyvä jäädä samaan paikkaan pitemmäksi aikaa, silloin oppi enemmän.

Kontrasteja.

Tuuli on täysin tauonnut. Vaikka miten yrittäisi pinnistää kuuloaan on aivan mahdotonta kuulla mitään. Hiljaisuus.

Koira istuu liikumatta hangella. Olen varma, että Varre kuulee jotain, ehkä se osaa kuunnella hiljaisuutta.

Viime yön jäljiltä kaastunut teltta on kuivunut kokonaan auringossa ja tuulessa. Jouduin lapioimaan lunta liepeiden päälle ja sullkemaan tuulen puoleisen räppänän, mutta silti puuteria tunki yöllä jostain päällysteltan alle. Tuuletuksen puutteesta aiheutunut kondenssivesi taisi olla kastumiseen suurempi syy.

Päällysmakuupussikin on kuiva, samoin hiihtosormikkaat ja itse asiassa kaikki varusteet ovat tiptop.

Iltapäivähiihdolla kiersimme tulojälkien kautta ja hangelta löytyivät eilisen murhatyön todisteet.