Pakkaspäivänä saattaa hyvinkin maistua tulinen intialainen curry. Sillä ei ole juuri mitään tekemistä sen curryn kanssa, jota saan pussista lähikaupan maustehyllystä.

Curry ei oikeastaan tarkoita mitään. Nettilähteiden mukaan sillä ei ole hindinkielistä vastinetta, vaan se on brittiläisten siirtomaaherrojen keksimä sana tarkoittamaan erilaisia intialaisia maustettuja ruokia.

Vindaloo on curry, joka on ”tulisen mausteinen”.  Semmoisen eineen voi hyvinkin laatia arktisessa suomalaisessa pakkasillassa.

Lammas vindaloo (puolenkymmentä annosta)

600 g Lampaanlihaa
2 isoa sipulia
0,5 dl oliiviöljyä
1 dl punaviinietikkaa
Lihaliemikuutio
Ruokalusikallinen ruokosokeria
suolaa
2 valkosipulia
Ruokalusikallinen raastettua tuoretta inkivääriä
1 tuore tulinen chilipaprika (esimerkiksi habanero) tai niin monta kuin sielu sietää

1 tl  juustokuminaa (eli jeeraa, ei tavallista kuminaa!)
2 tl  sinapinsiemeniä
1 tl  jauhettua korianteria
0,5tl kaardemummaa
1 tl  kanelia
2 tl  kurkumaa

Sipuli, valkosipu, chili ja inkivääri kuullotetaan oliiviöljyssä. Sekaan lisätään mausteet: juustokumina, sinapinsiemenet, korianteri, kaneli ja kurkuma. Sekoitetaan ja lisätään kuutoitu lampaanliha. Kun liha on kevyesti ruskistunut, lisätään sokeri ja lihaliemikuutio sekä 1 dl vettä. Suolaa voi lisätä maun mukaan. Haudutetaan 1,5 tuntia, kunnes vesi on lähes haihtunut.

Tarjotaan riisin kanssa. Valitettavasti naan-leivän teko kotioloissa on yhtä haastavaa kuin pitsan (siis ei mahdotonta),  joten se jäi tällä kertaa tekemättä. Fuusioruuan omaisesti nautitun lammasvindaloon kanssa käytettin sammuttimena vehnäpatonkia ja luonnonjugurttia.

Ruokajuomaksi kevyt lagerolut tai kivennäisvesi.

Onneksi kaupasta ei löytynyt tähän reseptiin kaavailtua Bih Jolokia chiliä (jota vielä viime viikola oli hyllyssä),  joten kukaan ei tarvinnut sairaalahoitoa aterian jälkeen.

Mitenköhän laatiutuisi fuusioruoka tyyliin porovindaloo? Uuden vuoden voisi avata sellaisella erilaisella eineellä, jos ei muuten, niin piruuttaan.