Jostain syystä olen alkanut kaivata keskikesän Lappia jota en ole nähnyt sitten vuoden 2008. Siitäkin huolimatta, että se on hörhöläisten aikaa.

Kirjoittaa Samuli Paulaharju kirjassaan Sompio – Luiron korpien vanhaa elämää:

”Sääskiä kyllä sait tappaa sekä paarmoja, minkä ennätit, vihattua rakkaa, joka ihanimman lapinkesän saattoi joskus tehdä tuskienpätsiksi. Sääski vielä, hyväkäs, yritti saapuessaan, maka, oikeinpuhetta inistä: »Jos en tule pietariksi, niin ei tarvitte oottaa koko kesänä.»

Jos oli sääskiä ilma sakeana,oli myös paarmoja, sokeista- ja tuppipaarmoista isoihin-,rauta- ja kurmupaarmoihin asti. Ja heidän suuri virkansa oli purra ja  kiusata, minkä ennättivät, muita jumalan luomia. Elää piti heidänkin ja lisääntyä, ja elääkseen he tarvitsivat pienen pisaraisen elävää verta, kristitynkin verta.

Mutta ampiainen ei kysynyt kenenkään verta. Se vain lentää hyrräsi kuin lintu, rakenteli harmaita paperipalloja puihin ja ampua piukaisi vihamiestään myrkkypiikillä. Pelätä sitä piti.

Hörhöläinen oli vielä pahempi ja kamalampi, vihollinen. Jos sen tapoit, tuli toisia kolme yhdeksää. Tapoit ne, sait tappaa kolme yhdeksää jokaisesta.Lopulta tuli hörhöläistä aivan köytenä — kolme yhdeksää aina jokaisen surmasta. Mutta enempää ei tullut, jos sanoit ensimmäisen surmalle, oli päivä mikä tahansa:

»Tämä päivä on perjantai!»”