Tauti on jäytänyt elimistöä yli kaksi viikkoa. Ja karmea pöpö se olikin, veti parhaassa iässään olevan miehen aivan mitättömäksi. Vaikka taudin voima onkin jo talttunut niin vielä kurluttaa räkä kurkussa, jalkaa viskaa holtittomasti ja olo tuntuu välillä voimattomalta.

Olin ajatellut pääseväni vetämään ahkiota tänä viikonloppuna, mutta ei taida olla vielä syytä aloittaa telttayöpymisiä. Pitäisikö sen sijaan vetää perusteellinen kalsarikänni? Siitä toivuttuani julistan sitten yksipuolisesti kaamoksen päättyneeksi ja alan silmäilemään pohjoisten leveyspiirien karttoja.