Enontekiön kunta tuhoaa taas

Enontekiön kunnan missio valjastaa Käsivarren erämaan luonto heinäsirkkaturismille jatkuu.

Uskoisiko, mutta Enontekiöllä on tiettävästi tehty valtuustoaloite koskien virallisen moottorikelkkauran valmistelua Kilpisjärveltä Haltille. Eikä ole edes aprillipäivä.

Kaikki saatani sitä on, niinkuin Hietanen sanoi Tuntemattomassa.

Aiemminhan Enontekiön kunnanisät ovat suunnitelleet säilyttävänsä luontoarvoja muun muassa rakentamalla Käsivarteen erämaahotellin [1].

Vaikka olenkin itse hylännyt Kilpisjärven seudun pilattuna matkailukohteena jo vuosia sitten, niin en voi olla surematta: kun kaikki täytyy tehdä saavutettavaksi, niin pala palalta, viimeisetkin erämaat lakkaavat olemasta.

Ongelma on vaikea. Lapin ihmiset ovat vailla työtä ja matkailu sitä voisi heille tarjota. Mutta onko massaturismi kuin heinäsirkkaparvi: tuhoaa kohteensa ja siirtyy aina uusille apajille, kunnes mitään ei ole enää jäljellä.

En halua kieltää ihmisiltä luontonautintoa, enhän kiellä sitä itseltänikään, mutta esitän kysymyksen tai kaksi: Onko varmaa, että kansallispuistoihin ja erämaihin ollaan rakentamassa palveluita, joita ihmiset haluavat? Täytyyko kaikilla olla mahdollisuus päästä jokaiseen ”erämaahan” helposti, korkeintaan päivareppu mukanaan?

Ehkä niin, mutta silti en voi välttyä sanomasta sitä, miltä touhu omasta mielestäni vaikuttaa: luontopalveluita kehitetään, jotta ihmiset pääsivät helposti lähelle luontoa, jota ei enää ”kehittämisen” jälkeen ole olemassa.

Viitteet:

[1]
http://yle.fi/uutiset/nakkalajarvi_vaikka_kunta_puhuu_eramaatukikohdasta_on_kyse_hotellista/7106548
[2]
https://paivakirja.asentopaikka.fi/2013/07/03/enontekion-kunta-tuhoaa/

Kommentit

Enontekiön kunta tuhoaa taas — 2 kommenttia

  1. Ongelma on vaikea. Monet ihmiset joiden liikuntakyky on huono, tai menetetty haluavat silti kokea luonnon.
    Moottorikelkkailijat tekevät niin jo. Sikäli vain ikävää, että fysiikkansa puolesta moni voisi hiihtääkkin, mutta koneella mennään ja roskamäärä on kamala.
    Tilanne pitää saada hallintaan, niin, että luonto mahdollisimman vähän kärsii, ja kuitenkin esim. liikuntavammaiset voivat kokea jotain siitä mitä retkeilijätkin.

Vastaa käyttäjälle tyy Peruuta vastaus