Keskipäivän aurinko ei ole anteliammillaan tähän aikaan vuodesta missään päin Suomea. Vantaaltakin lähtiessäni mollukka oli varsin kitsas; täällä Pohjois-Pohjanmaalla tarjonta on vieläkin vähäisempää, mutta muutama juhlahetki saattaa ulkoilijaa silti vielä kohdata. Tästä vielä kolmisen viikkoa kohti pimeyttä. Sitten alkaa jo … Jatka lukemista →
Katajaisen kentän yli pyyhkivä itätuuli ei aivan saa hukutettua virtaavan veden ääntä. Ei linnunlaulua, vaan erämaan itsensä ääniä; puron juttelua ja tunturin puhetta. Puolitoistaviikkoinen erämaassa kallistuu loppupuolelleen, mutta en ole haikealla mielellä vaan kiitollinen siitä, että sain jälleen olla täällä. … Jatka lukemista →
Sinirinta ilmestyy rantakoivuun kilauttelemaan ja niksuttelemaan niitä näitä. Lurauttaa säkeen peippostakin. Järvenpinnasta heijastuva aurinko sokaisee, en saa tähän kunnollista kuvaa. Murku on ohi, mutta pohjoisen tuuli pitää lämpötilan tiukasti villahousulukemissa. Lannan maalla kuulemma hikoillaan helteessä. Pidän mieluummin villahousuja.
Jatka lukemista →Murku leijailee aavemaisesti järvelle, kun odottelen unta louteessa. Savun haju viipyy vielä ilmassa, sillä tein reissun ensimmäiset tulet. Ilma on lämmin, vaikka säätiedotuksen lupaamaa auringonpaistetta ei saatukaan. Sade on kuitenkin ohi. Rastas kuuluttaa koivun latvassa. Lehdet ovat jo enemmän kuin … Jatka lukemista →
Lumimyrskyn ja auringonpaisteen vuorottelun jälkeen, sattuipa silmiini näkymä.
Jatka lukemista →Vaellus kääntyy päätokseensä. Se ei sureta, koska pitkä kesäjotos odottaa jo heti kesäkuun alussa. Kiitos sinulle, kun luit tiedonantoja suoraan tunturista. Huomenna hiindän tienvarteen, päivitykset tämän reissun osalta ovat mahdollisesti tässä.
Jatka lukemista →Koiran kanssa iltakävelyllä, pakastuvassa illassa tunturikoivikon kantavalla hangella. Koira pysähtyy, kuuntelee. Sitten kuulen sen minäkin, mutta en usko sitä ennen kuin näen: laulujoutsenpari lentää matalalla pohjoiseen. Kamera on teltassa, itse asiassa ajattelin ottaa sen, mutta tuumin turhaksi. Niinpä niin. Mutta … Jatka lukemista →
Juuri keksin, että vaelluksella täytyy ehdottomasti olla mukana jäätelökauha. Miksikö? Sehän on aika ilmeistä. Onneksi Savotan muovikuksa toimittaa jäätelökauhaa ihan hyvin.
Jatka lukemista →Liiankin usein olen tainnut sanoa, että Lappiin kannattaa lähteä vain sen yhden hetken tähden. Ja jos niitä on monta, ne ovat kaikki plussaa, koska sellaisia hetkiä ei ole missään muualla. Hetkistä kypsyy muistoja.
Jatka lukemista →Ilta-aurinko maalaa tyyneen maisemaan hyvin erilaisen kuvan kuin eilen. On hyvä jäädä samaan paikkaan pitemmäksi aikaa, silloin oppi enemmän. Kontrasteja.
Jatka lukemista →