Tuuli on täysin tauonnut. Vaikka miten yrittäisi pinnistää kuuloaan on aivan mahdotonta kuulla mitään. Hiljaisuus. Koira istuu liikumatta hangella. Olen varma, että Varre kuulee jotain, ehkä se osaa kuunnella hiljaisuutta.
Jatka lukemista →Viime yön jäljiltä kaastunut teltta on kuivunut kokonaan auringossa ja tuulessa. Jouduin lapioimaan lunta liepeiden päälle ja sullkemaan tuulen puoleisen räppänän, mutta silti puuteria tunki yöllä jostain päällysteltan alle. Tuuletuksen puutteesta aiheutunut kondenssivesi taisi olla kastumiseen suurempi syy. Päällysmakuupussikin on … Jatka lukemista →
Flunssa ja ahkionvetäminen väsyttää. Koirakin saanut tassuunsa haavan jostain ja jättää punaisia jälkiä hangelle. Eipä tullut nukuttuakaan hyvin viime yönä, sen verran tuuli repi telttaa. Rokulipäivä! Ei ahkionvetoa eikä teltapystytyksiä. Kiersimme laakson, hanki kantoi ja keli lennätti.
Jatka lukemista →Heräsin päiväunilta lihakset kipeinä. Koirakin oli nukkunut hievahtamatta. Veltto olo. Tuuli ei ollut laantunut ja nyt lisäksi satoi lunta. Ennen matkaa oireita antanut flunssanpoikanenkin oli pahentunut. Kuka tahansa järjissään oleva ihminen olisi jäänyt kammin lämpöön. Minä keräsin tavarani ahkioon ja … Jatka lukemista →
Tunturin päällä tiesin valinneeni väärän reitin: lyhin ei aina ole lyhin, sen verran pitäisi minunkin jo saamenmaasta ymmärtää. Koira katsoi minua pää kierossa, naama riitteessä ja yrtti kävellessään kääntyä pois tunturin laen yli pyyhkivästä tuulesta. Myrsky oli yltynyt purkaessani telttaa … Jatka lukemista →
Eksymisiä, hankikantoa, aurinkoa, lumisadetta ja pitkä päivä takana.
Jatka lukemista →Hanki kantaa vaikka saappaalla tallata, koirantassusta puhumattakaan.
Jatka lukemista →Astun polulta. Vaikka se keino ei vienytkään minua minnekään, pidätän itselläni oikeuden valita pienetkin mutkat, kompuroida oman reittini ja tuntea harhailuni seuraukset. Naen oman reittini. Haluan kulkea kiirehtimättä astumatta toisen jalanjälkiin, vaikka se olisikin illuusio. Haluan tuntea erämaatuulen yksin, vaikka … Jatka lukemista →
Ironian tai sarkasmin käyttö nettikirjoittelussa on vaikeaa, se välittyy varsinkin satunnaiselle lukijalle lukijalle erittäin huonosti. Siksi ehkä se täytyisi kokonaan lopettaa. Vaikka sanotaankin, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, tuntuu siltä, ettei ainakaan netin keskustelupalstoilla kannata yrittää harrastaa mitään … Jatka lukemista →
Konnaritkin ovat nykyään muuttuneet. Hymyilevät ystävällisesti ja ovat palvelualttiita. Niin se maailma muuttuu. Mutta onpa vielä jäljellä muutamia vanhan liiton konnareita, jotka muistavat vanhat tavat ukk:n ja breznevin ajalta ja kunnioittavat niitä. IC kympissä Joensuusta Helsinkiin tapasin juuri tämmöisen ilmestyksen. … Jatka lukemista →