Sopulin elämä tammikuussa on noin yleensä ottaen syvältä ja poikittain. Nukuttamaan tuppaa kovastikin, mutta on aivan vittumaisen kylmä, niin ettei kunnon uneen tahdo millään päästä. Vaikka se hyvä siinä sydäntalvessa on, että näitä ”vaeltajiksi” itseään kutsuvia kelmeäsilmäisiä harhailijota ei tähän … Jatka lukemista →