Sulaojalla ilma on hyytävä ja pisaroi hiljakseen. Juuri parahiksi pysähtyy parkkiin bussillinen saksalaisia.
Tietenkin valokuvaavat ja haluavat paijata koiraa, mutta eivät uskalla joten saavat vain pennun suunniltaan, räkyttämään kimeästi ja kiskomaan hihnaansa. Tekisi mieli näyttää kansainvälistä, mutten ilkeä. Käsken koiran auton viereen ja yllättäen se tottelee.
Yritän olla välittämättä valokuvaavista niksmaneista ja vaihdan tyynesti vaellushousut. Pieni mainos kannattaa aina.
Rinkka painaa punnituksessa 17400g mukaanlukien koiran ruokaa ja tavaroita 2 kg. Ei paha.
Pingback: Asentopaikan päiväkirja » Blog Archive » Ajantasainen bloggaus erämaasta