Lopetin Lapissa kulkemisen. Oikeasti.

Liikaa kiinalaisia turisteja, kevytretkeilijöitä titaanilusikka perseessä, ja vanhoja kaikkitietäviä rinkkasatiaisia jotka ovat varmoja että juuri heidän tarinansa on kuuntelemisen arvoinen.

Luontoa Lapissa ei enää ole, on vain porolaidun ja puuhamaa.

Pitäkää tunkkinne.

Menen muualle. Jonnekin, jossa saman surun luo pääsee halvemmalla ja järkytyksestä toipuu nopeammin.