Hiljaisuus
Saan suruviestin. Pitkään sairastanut äitini on nukkunut pois tänä aamuna. Kipu on poissa.
Sade taukoa, tuuli kuivaa varusteet. Istun ajattelemaan, mutta mitään ei tule mieleen. Istun silti.
Hiljaisuus.
Asentopaikan päiväkirja
Valokuvia ja mietiskelyä ihmiseläimen lähiympäristöstä
Lämmin osanotto halaus
Ehkä tuo paikka oli paras mahdolllinen kuulla viesti. Nyt äidin on hyvä olla.
Hijaiseksi se vetää mielen – läheisen lähtö. Vajaa pari viikkoa sitten saattelin isäukon viimeiselle matkalleen. Tunturi on paras paikka muistella poisnukkunutta ja kohdata suru.
Otan osaa. Tunturi on hyvä paikka suruviestin tulla. Kun ajatuksia tulee, niille on tilaa.
Tuntureille minäkin olen paennut surun matkaeväänä, siellä ajatuksella on tilaa liikkua vaikka onkin sama pää mukana kun kotiin tulee, mutta tuuman verran väljyyttä tulee kaikilla matkoilla.