Sinisellä taivalla ajelehtivat jalaspilvet värväytyvät punertaviksi reunoiltaan, Ahkojohkan rantatöyrään lumikinokset hohtavat valkoisena, aurinko paistaa vaaran takaa. Lintujen konsertti tuntuu saavuttavan jonkinlaisen kliimaksin ja sinirinnan soolo on mieltähäkellytävän monimutkainen, kun se päättää osuutensa metallisiin helähdyksiin. Ihmiskorvan on aluksi vaikea liittää tuota … Jatka lukemista →
Jäipä vielä kirjoittamatta yksi koiruus tai ainakin yksi. Lounastauolla laitoin pennun kiinni siten, että ei narulla tai itsekään yltäisi kaatamaan Trangiaa. Olimme päiväleirissä jokivarren mutkassa. Koiralla oli hirmuinen hinku päästä kalastelemaan joessa heiluvia leviä. Käskin se moneen kertaan takaisin veden … Jatka lukemista →
Pennun kanssa vaeltaminen saattaa olla haastavaa. Polulla kaikki sujuu enimmäkseen hyvin, mutta risukot ja suot ovat eri asia. Olen yrittänyt opettaa pentua kulkemaan edellä ja tottelemaan ”oikea” ja ”vasen” komentoja. Komentojen hallinta on vielä hakusessaan, mutta kyllä se siitä. Suurimman … Jatka lukemista →
Päivä on pilvinen, siellä täällä pilvi vähän repeilee. Poistuin polulta heti, kun Gaissat näkyivät. Sitten jätin joka toisen askeleen ottamatta. Paljakassa ei enää ole kiire.
Jatka lukemista →Sade taukosi heti kun pääsimme eroon bussillisesta niksmanneja. Tuuli navakasti, mutta kävellessä joutui kuitenkin ottamaan takin pois, joten ei tullut pelkäämääni räntäsateessa vaellusta, jonka takia olin osittain valinnut Ruktajärven suunnan. Arvelin, että ainakin sinne selvitään koiranpennun kanssa kelissä kuin kelissä. … Jatka lukemista →
Sulaojalla ilma on hyytävä ja pisaroi hiljakseen. Juuri parahiksi pysähtyy parkkiin bussillinen saksalaisia. Tietenkin valokuvaavat ja haluavat paijata koiraa, mutta eivät uskalla joten saavat vain pennun suunniltaan, räkyttämään kimeästi ja kiskomaan hihnaansa. Tekisi mieli näyttää kansainvälistä, mutten ilkeä. Käsken koiran … Jatka lukemista →
Vaikka en päässytkään lähtemään matkaan ennenkuin vähän ennen puoltapäivää, ylittyi napapiiri kevyesti. Ilma on Sodankylässä jäätävä, mutta onneksi tuuli on tyyntynyt. Mökin kuistilla istuessa pipo ja hanskat ovat paikallaan. Retkikaveri tosin ei tarvitse kumpiakaan. Huomenna pääsen ajoissa matkaan, eikä ajamista … Jatka lukemista →
Vaikken olekaan vielä Kaamasen tiellä, on mieli jo ennättänyt edelläni napapiirin tuolle puolen. Säätiedotus lupaa raikkaita vaelluspuhureita, virkistäviä sadekuuroja sekä keskiyön auringon lumisateita. Mutta niinkuin aiemminkin, ei säätiedotuksista sen suurempaa murhetta kannata pitää, eikä varsinaisista säistäkään. Tunturiin mennään katsomaan millaista … Jatka lukemista →
Deletoin Facebook tilini. Olen digitaalinen ruumis. Tai siis en deletoinut, koska se ei ole oikeasti mahdollista. Muokkasin se sellaiseen kuntoon, että on käytännössä sama kuin se olisi poistettu. Tosin tästäkään en voi olla täysin varma. Naamakirjan varmuuskopiot luuravat jossain ja … Jatka lukemista →