Vielä tämän verran virtaa kännykän pattereissa: Viimeistä aamua Luomusjärvillä virkistää lumisade. Ei mitään vihmoilua, vaan kunnon hiutaleita. Sitten yhtäkkiä aurinko paistaa. Vaelluskesä on parhaimmillaan!
Jatka lukemista →Maantie lähestyy uhkaavasti. Teemme sille kuitenkin tepposet ja koukkaamme Luomusjärvien taakse viimeiseen leiriin. Ruktajärvi saa jäädä kokonaan väliin, epäilen että nyt siellä on väkeä. Retki-lehti on kuulemma mainostanut kesäkuun alkua hyvänä vaellusaikana, näin kuulin eräältä vanhemmalta vaeltajalta poiketessani Njavgoaivin tuvalla … Jatka lukemista →
Aamulla sinirinta palaa pihapuuhun kilauttelemaan. Se oli järjestänyt meille ohjelmaa eilen ennen puoltayötä. En ollut kuvannut ainoatakaan lintua koko matkan aikana, melkoinen ero vuodentakaiseen verrattuna, jolloin lintukuvia tuli kyllästymiseen saakka. Muutoksen syylliseksi epäilin Varrea, joka on kyllä ollut hyvä matkakumppani, … Jatka lukemista →
Viimevuotinen ”puutarhaleiri” näyttää yhtä houkuttelevalta tänäkin vuonna: katajainen kenttä puron varrella, taustalla tunturikoivuja kasvava kukkula. Tähän olin ajatellut tulla jo huhtikuun hiihtovaelluksellä, mutta se ei totetutunut. Koira puree kuivaa katajanoksaa. Jostain syystä se on mieltynyt juuri katajiin. Olisi repinyt oksia … Jatka lukemista →
Lämmin aamu. Pesen kalsarit ja kulkupaidan. Tänään ei viitsi hötkyllä minnekään, lähdetään liikkeelle vasta iltapäivällä. Vähän aina ikävää suunnata takaisin autoa kohti, mutta se on näiden rengasreittien kirous. En ollut oikein suunnitellut mitään erityistä reittiä, ainoastaan Ahkovarrilla oli tarkoitus käydä. … Jatka lukemista →
Koiranpennun kanssa täytyy myös ottaa huomioon, että ei ole hyvä rasittaa keskenkasvuista liikaa. Tänään mentiin 8 tuntia ja se taisi käydä voimille. Varre julisti pariin otteeseen oma-aloitteisesti tauon, eli paneutui makuulle tunturiin, siinä sitten pidettiin taukoa lumisateessa. Käveli myös pitkät … Jatka lukemista →
Aamuaurinko tuntuu melkein sulattavan teltan, mutta kun uloskäynnin avaa, sisään tulvahtaa pariasteinen tunturi-ilma. Koira on tästä hyvillään ja pyrkii ulos. Laitan se juoksunaruun odottamaan aamulenkkiä. Sinistä taivasta, mustia pilviä, rakeita. Kaikkea yhtä aikaa. Aamulenkillä pentu haistaa taas porotokan ja ryntäilee … Jatka lukemista →
Vaelluksella peseytyminen voi joskus olla haasteellista. Tai ei se oikeastaan haastellista ole, Sen kun hoitaa alta pois vaan, kerran se vaan kirpasee, mutta joskus kynnys muodostuu korkeaksi. Olen yleensä pakottanut itseni peseytymään päivittäin, olosuhteista riippumatta. Nyt kuitenkin oli päässyt käymään … Jatka lukemista →
Lapissa sää muuttuu nopeasti. Nyt aurinko painuu pilveen ja tulee kylmä. En ole viitsinyt mitata lämpötiloja, muutama aste. Päivällä oli loistoilma. Välillä satoi reippaita pisaroita, mutta sadekuuroista näki, että ne eivät ole pitkäkestoisia, joten en yleensä viitsinyt kaivaa sadevarustusta esille. … Jatka lukemista →
Saan suruviestin. Pitkään sairastanut äitini on nukkunut pois tänä aamuna. Kipu on poissa. Sade taukoa, tuuli kuivaa varusteet. Istun ajattelemaan, mutta mitään ei tule mieleen. Istun silti. Hiljaisuus.
Jatka lukemista →